top of page

Marinin hallituksen perintö asuntopolitiikalle

Nykyinen hallituskausi on lopuillaan ja kansaa kehotetaan nyt äänestämään vaaliuurnille. Yhtenä hallituksen tehtävistä on ottaa kantaa asuntopolitiikkaan, josta puhutaan varsin vähän ottaen huomioon sen tärkeys asumiseen ja erityisesti tämän perustarpeemme tulevaisuuteen, unohtamatta kaupunkien kehitystä. Ennen kuin hallitus vaihtuu, tarkastellaan mikä oli nykyisen Marinin hallituksen panos asuntopolitiikkaan tekemällä tiivistetty katsaus Valtioneuvoston selontekoon "Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2019–2028".

Suomen asuntomarkkinoiden monimuotoiset ajurit

Raportti toteaa, että keskeisiä ajureita suomen asuntomarkkinoilla ovat kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Lisäksi voimistuvia ilmiöitä ovat alueellinen polarisoituminen ja suurten kaupunkiseutujen asuinalueiden eriytyminen. Asumiseen vaikuttaa kuitenkin muutkin seikat ja työryhmä nosti esiin kotitalouksien velkaantumisen, nuorten heikentyneen aseman asuntomarkkinoilla sekä asumisen kalleuden pk-seudulla. Raportti pyrkii tuomaan ratkaisuja yllä tunnistettuihin teemoihin, mutta määrittelee kuitenkin sitä ennen asuntopoliittiset tavoitteet, jotka on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

  1. Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuhintaiseen asumiseen

  2. Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin, ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä

  3. Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaisuutta

  4. Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata

  5. Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla

  6. Asumisen tuilla edistetään asuntopoliittisten tavoitteiden toteutumista, ja tuki kohdennetaan sitä eniten tarvitseville

  7. Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin

Päätöksenteon periaatteet taas ovat ohjaavat poikkihallinnollisesti kaikkea julkisen vallan päätöksentekoa.

  1. Asuntopolitiikka tulee kytkeä tiiviisti muihin politiikkalohkoihin

  2. Asuntopolitiikkaa tulee kehittää pitkäjänteisesti yli hallinnonalojen

  3. Jokaisen oikeus asuntoon ja hyvinvointia tukeva asuinympäristö asuntopolitiikan keskeiseksi lähtökohdaksi

  4. Asumisen ympäristö- ja ilmastovaikutuksilla tulee olla läpileikkaava rooli kaikessa asuntopoliittisessa päätöksenteossa

  5. Valtio tukee asumista kysyntä- ja tarjontatukien avulla

  6. Asuntopoliittisia tavoitteita edistetään monipuolisin keinoin


Tavoitteista toimenpiteisiin Nyt tiedetään yleisellä tasolla olevat tavoitteet ja periaatteet, joihin onkin lähes kaikkiin helppoa yhtyä. Ratkaisevampaa ovat kuitenkin toimenpiteet, joilla näitä lähdetään ratkaisemaan. Toimenpide-ehdotuksia on useita ja ne voi halutessaan käy tarkemmin läpi kyseisestä kehittämisohjelmasta. Kantavana teemana vaikuttaa kuitenkin olevan suhteellisen paljon sääntelyä ja valtion tukimuotoja kuten ARA-tuotantoa ja korkotuella rakennettavia asuntoja. Tämä on varsin päinvastaista mitä asiantuntijaraporteissa on suositeltu, kuten lisää kaavoitusta ja laadukasta rakentamista sekä vapaarahoitteisia asuntoja, jotka todellisuudessa vastaa ihmisten tarpeita.

Asumisen kohtuuhintaisuus on kansakuntaa koskettava teema ja tuetulla asuntorakentamisella on toki mahdollisuuksia hillitä asunnottomuutta ja köyhyyttä. Kun otetaan mukaan vuokratason nousun hillitseminen, on yhtälö hankalampi. Saadaanko tuetulla asuntorakentamisella rakennettua halutunlaisia asuntoja ja erityisesti, saadaanko asuntokantaa kasvatettua vaaditunlaisesti? Hallitusohjelmassa mainitaan MAL (Maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimukset, joiden tarkoitus on kehittää kestävää aluekehitystä, ja joilla kuntia saadaan sitoutettua tiettyyn esimerkiksi kaavoitustasoihin. Riittävällä kaavoitustasolla vapaarahoitteisia asuntoja saadaan tuotettua suunnitellusti markkinoille tarvittavalla volyymilla, joka kohtuuhintaistaa asumista kysyntä-tarjonta-yhtälön tarjontapuolen kautta. Suunnitelmiin tulee kuulua lisäksi pitkäjänteinen liikennesuunnittelu.

Jakaantuuko tuettu asuntorakentaminen tasaisesti?

Nähdäksemme tuetusta asuntorakentamisesta hyötyy vain ne pienituloiset, jotka pääsevät mainittuihin asuntoihin. Vaikka asumistukijärjestelmä on kallis, kohdistuu tuet tutkimusten mukaan varsin hyvin. Tältä asumistukijärjestelmä näyttäytyy huomattavasti tuettu asuntorakentamista houkuttelevampana järjestelmänä, vaikka siinäkin varmasti löytyy tarkasteltavaa.

Positiivisia poimintoja kehittämisohjelmasta

Hallituksen kehittämisohjelma on 18-sivuinen ja tässä blogikirjoituksessa on pyritty lähinnä tuomaan tietoon tavoitteet ja periaatteet, sekä luomaan ohjelmasta kuva varsin yleisellä tasolla ja pohtimaan vaihtoehtoisia tulokulmia. Paljon on siis tämän tiivistyksen ulkopuolella ja todettakoon, että ohjelma sisältää myös hyviä toimenpide-ehdotuksia, josta ollaan varmasi kohtalaisen yksimielisiä kuten esimerkiksi:

  1. ASP-lainojen ehtojen parantaminen, jotta ensiasuntoon pääsee helpommin kiinni,

  2. isännöitsijätodistuksen kehittäminen, jotta asunto-osakeyhtiöiden tilanne olisi päätöksentekijöille selkeämpi, sekä

  3. tutkimushankeen ehdotus, joka selvittää miten väestöltään vähenevien alueiden asumisen ongelmia ratkaistaan.

On kuitenkin muistettava, että tässäkin politiikan ahjossa, suurempana haasteena on lyhytjänteinen politiikan toteuttaminen. Asia tosin korostuu asuntopolitiikassa ja asuntotuotannossa, koska ne linkittyvät vahvasti kaupunkisuunnitteluun, vuosikymmenien projekteihin ja ihmisten perustarpeeseen, asumiseen. Lopuksi - asuntosijoittamisessa tärkeämpää on tehdä markkinatutkimusta ja kohdeanalyysia, mutta erilaiset selvitykset koskien asumisen tulevaisuutta korostuvat toiminnan koon kasvaessa. Selvityksiin perehtymisen lisäksi, treco tottakai suosittelee vaaliuurnille suuntaamista kera Kaffe & Bulle!



Liisää lukemista kehittämisohjelmasta: https://ym.fi/asuntopolitiikka

Comments


bottom of page