Alueelliset keskukset tarjoavat mahdollisuuksia
- Väinö Mettiäinen

- 19.1.
- 1 min käytetty lukemiseen
Suomen asuntomarkkina elää parhaillaan vaihetta, jossa yleiskuva näyttää heikolta,
mutta yksityiskohdissa piilee mahdollisuuksia. Vuokrien lasku on ollut viime
aikoina otsikoissa, ja erityisesti suurissa kaupungeissa ylitarjonta on painanut sekä
vuokratasoja että tuotto-odotuksia.
Samalla moni ammattimainen sijoittaja on vetäytynyt odottavalle kannalle ja
keskittynyt vuokrausasteiden ja sitä kautta operatiivisen toiminnan parantamiseen.
Erityisesti kasvukolmion ulkopuolella riittää mahdollisuuksia sijoittajalle, jonka
strategia perustuu asuntosijoittamisen perusfundamentteihin ja mahdollistaa myös
keskikokoiset, mutta ennen kaikkea kasvavat kaupungit.
Hämeenlinna, Kuopio ja Rovaniemi ovat esimerkkejä kaupungeista, jotka jäävät
isojen pääomien ulkopuolelle, mutta täyttävät useita asuntosijoittamisen keskeisiä
fundamentteja. Kyse on kohtuullisista hankintahinnoista, toimivasta
vuokramarkkinasta ja alueellisista tekijöistä, jotka tukevat kysyntää myös
heikommassa suhdanteessa.
Myös kilpailu on näillä sijainneilla maltillisempaa. Eikä laskelmien
riskianalyyseissä tarvitse yhtä suurta painoarvoa antaa uusille
asuntosijoitusyhtiöille, joiden tavoitteena olisi sijoittaa 300 miljoonaa kyseisten
alueiden uudiskohteisiin seuraavan muutaman vuoden aikana.
Näissä kaupungeissa vuokrien kehitys on ollut maltillisempaa kuin suurimmissa
kasvukeskuksissa. Vaikka älyttömiä nousuvuosia ei ole nähty, myöskään jyrkkää
laskua voimakkaan uudisrakentamisen seurauksena ei ole koettu samassa
mittakaavassa. Kun uudistuotanto on rajallisempaa ja kysyntä nojaa työpaikkoihin,
opiskelijoihin ja paikalliseen muuttoliikkeeseen, vuokramarkkina reagoi hitaammin
ääriliikkeisiin.
Asuntosijoittamisen ydin ei ole muuttunut, vaikka markkinatilanne on. Lopulta
kyse ei ole pelkästään kysynnästä, vaan kysynnän ja tarjonnan suhteesta.
Sijoittajana kannattaa löytää alueelliset markkinat, joissa pystyy hyödyntämään
kilpailuetua ja rakentamaan yrityksille tuttuja ”vallihautoja”, joista yhtenä
esimerkkinä voi olla uudisrakentamiselle kannattamaton hintataso.



