Asumislisä korvasi yleisen asumistuen – vaikutukset sijoittajalle

Elokuun 2025 alussa opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Muutos on merkittävä paitsi opiskelijoiden talouden myös asuntosijoittajien näkökulmasta. Yleinen asumistuki perustui ruokakunnan tuloihin ja mahdollisti monille opiskelijoille suhteellisen vakaat asumiskustannukset, mikä teki heistä houkuttelevan vuokralaisten ryhmän etenkin kaupunkien pienissä asunnoissa. Nyt asumislisä on paljon rajatumpi etuus: sitä maksetaan vain opiskelukuukausilta, ja sen enimmäismäärä on matalampi kuin yleisessä asumistukijärjestelmässä.

Maksukyky ja tyhjät kuukaudet

Sijoittajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että opiskelijoiden maksukyky heikkenee etenkin kesäkuukausina, jolloin tukea ei makseta. Tämä voi lisätä riskiä tyhjistä kuukausista, jos opiskelijat muuttavat pois kesäksi tai eivät pysty kattamaan vuokraa ilman asumistukea. Samalla asuntokuntien jakautuminen voi lisääntyä: opiskelijat saattavat entistä useammin valita kimppakämppiä tai edullisempia vaihtoehtoja. Yksiöiden kysyntä voi siksi laskea, kun taas jaettavat kaksiot ja kolmiot voivat säilyttää paremmin houkuttelevuutensa.

Vuokralaisvalinta- ja strategia sekä riskienhallinta

Vuokranantajille tämä muutos korostaa entisestään vuokralaisvalinnan ja riskienhallinnan merkitystä. Opiskelijoiden lisäksi kannattaa pohtia myös muiden kohderyhmien tavoittamista – esimerkiksi nuoria työssäkäyviä, jotka arvostavat samoja sijainteja ja pienasuntoja kuin opiskelijat. Strategian kannalta keskeistä on arvioida, minkä verran riskiä on valmis kantamaan opiskelijoiden varaan ja miten mahdollisia tyhjiä kuukausia voidaan tasapainottaa.Muutos voi myös vaikuttaa siihen, millaisia kohteita asuntosijoittajat tulevaisuudessa tavoittelevat. Jos opiskelijoiden maksukyky heikkenee laajasti, sijoittajien kiinnostus voi siirtyä vähitellen suurempiin perheasuntoihin tai muihin kohteisiin, joissa vuokralaispohja on vakaampi. Toisaalta muutos ei välttämättä vähennä opiskelija-asumisen tarvetta – se vain muuttaa kysynnän luonnetta ja asettaa uudenlaisia reunaehtoja vuokranantajille.

Konkreettinen esimerkki

Tarkastellaan konkreettisena esimerkkinä seuraavanlaista casea: yksiö Helsingin keskustassa, jonka vuokra on 850 euroa, voi opiskelijalle olla nykytilanteessa liian kallis, sillä asumislisän enimmäismäärä jää kauas alle todellisesta vuokrasta. Sen sijaan kolmio, jonka kokonaisvuokra on 1 500 euroa, voidaan jakaa kolmen opiskelijan kesken, jolloin kunkin vuokraosuus on 500 euroa – selvästi lähempänä asumislisän kattamaa tasoa. Näin vuokranantaja voi saada hyvän tuoton ilman, että vuokralaiselle muodostuu ylivoimaista kustannusrasitetta. Tämä muutos ohjaa asuntosijoittajaa miettimään tarkemmin, millainen asuntotyyppi palvelee parhaiten opiskelijoiden uutta maksukykyä ja kysyntää.

Muutoksen jälkeen asuntosijoittaminen opiskelijamarkkinoilla ei ole enää yhtä suoraviivaista kuin ennen, mutta se ei myöskään ole mahdotonta. Pikemminkin kyse on siitä, että sijoittaja joutuu arvioimaan uudelleen, millaiset kohteet ja vuokramallit toimivat parhaiten. Toisille tämä voi merkitä luopumista opiskelijoista pääkohderyhmänä, mutta toisille se avaa mahdollisuuden rakentaa joustavampia ja pitkäjänteisempiä ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin uuteen tilanteeseen.

Uusia mahdollisuuksia kimppa-asumisesta ja toisaalta markkinan tasapainottuminen

Vaikka muutos tiukentaa opiskelijoiden taloudellista liikkumavaraa, se voi luoda myös uusia mahdollisuuksia asuntosijoittajalle. Kun yksittäisen opiskelijan maksukyky heikkenee, kimppa-asuminen ja yhteisölliset ratkaisut nousevat entistä houkuttelevammiksi. Tämä voi lisätä kysyntää jaettaville asunnoille, joissa useampi opiskelija pystyy yhdessä maksamaan vuokran. Sijoittajalle tämä tarkoittaa käytännössä vakaampaa vuokrakassavirtaa, kun vuokra jakaantuu useamman maksajan kesken ja yhden vuokralaisen muutto ei heti tarkoita koko asunnon tyhjenemistä.

Lisäksi muutos saattaa tasapainottaa vuokramarkkinoita: kaikkein kalleimmat yksiöt menettävät osan kysynnästä, mutta edullisemmat kohteet sekä hyvällä sijainnilla olevat kaksiot ja kolmiot voivat säilyttää tai jopa vahvistaa asemaansa. Tämä voi avata sijoittajalle tilaisuuden erottautua kohteiden laadulla ja järkevällä vuokratasolla.

On myös syytä huomioida, että opiskelijat ovat edelleen iso ja vakaa vuokralaisryhmä, jolla on jatkuvaa kysyntää etenkin suurissa korkeakoulukaupungeissa. Tarve asua opiskelupaikkakunnalla ei ole kadonnut mihinkään, ja juuri tässä piilee sijoittajalle positiivinen näkymä: kysyntä säilyy, mutta se kohdistuu entistä tarkemmin niihin kohteisiin, jotka aidosti vastaavat opiskelijoiden uuteen maksukykyyn ja tarpeisiin.