Juuri kun pitkään myrskynneellä merellä luottamus meren tyyntymiseen alkoi orastavasti palautua, majakanvartija sammutti valot. Huhuja majakoiden huonosta kunnosta oli kyllä kuultu, mutta vain osa oli ajautunut toimintakyvyttömäksi. Nyt tuo kaikkein suurin, Bengskärin majakka, lamaantui. Majakanvartija saisi sen korjattua, mutta riski lopullisesta rikkoontumisesta olisi erittäin suuri. Oli tehtävä päätös – suojellako tänään rajallinen määrä merellä olevia aluksia ja riskeerata tulevaisuus? Vai ottaako huomioon kaikki tulevatkin merenkulkijat, mutta riskeerata nykyiset alukset? Katsoako edessä seilaavaa laivaa vai tähystääkö pitkälle horisonttiin?
Majakakanvartija ja asuntorahastot
Majakanvartija tunsi piston sydämessään. Tuo pisto kumpusi kaukaisuudesta. Niiltä ajoilta, kun majakanvartija oli nauttinut päivistään laiminlyöden majakan huollon ja varautumisen haastaviin aikoihin. Majakka oli toiminut jo vuodesta 1906 ja osoittautunut luotettavaksi. Luotettavuuden taustalla oli kuitenkin jatkuva työ ja majakan huolto. Vaikka hirmumyrskyjä ei esiinny usein, konkretisoituessaan ne ovat totisinta totta. Kun suuret voimat lähtevät liikkeelle, on oltava varautunut ja sekään ei välttämättä auta. Majakan toiminta on kuitenkin mahdollistettava tilanteessa kuin tilanteessa. Etenkin, jos majakka on lupautunut auttamaan niin pieniä yksityisiä purjehtijoita kuin isojen yrityksien isoja rahtialuksiakin.
Purjehtiminen ja asuntorahastot
Asuntorahastojen perimmäinen ongelma liittyy ihmisiin. Ihmisten ahneuteen. Kuka haluaisi lopettaa tienaamisen silloin, kun rahaa tehdään kaikkein eniten? Kuka haluaisi lopettaa purjehtimisen sopivalla tuulella aurinkoisena päivänä? Ei kukaan, paitsi merenkulkijat, jotka osaavat varautua. He, jotka näkevät myrskyn rantautuvan. Ongelma on se, että asuntorahastoissa on vaikeampi nähdä myrskyn iskevän. On helppo jatkaa purjehtimista niin kauan, kunnes on jo myöhäistä. Myrskyä ei enää pääse pakoon. Useimmat uskottelevat itselleen, että rantaan on aina lyhyt matka. Tyynellä kyllä, myrskyllä ei.
Joku saattoi tässäkin kriisissä ajatella, että ”myyn asunnon nouseviin hintoihin”, kunnes juna meni jo, ja sitten ostolaina onkin ohut ja kapea. Ja harmillisen pitkän aikaa.
Vai onko todellinen ongelma kuitenkaan ihmisten ahneus? Onko ongelma enneminkin, että ahneutta käytetään hyväksi? Vai onko ongelma sittenkin rahaston luonne ja sen sisäänrakennettu riski? Vai onko ongelma ihmisten viitsimättömyys – rahasto ei itsessään ole paha, mutta ihmiset eivät perehdy sijoituskohteeseensa? Todennäköisesti kaikissa piilee totuuden siemen.
Bengtskärin majakasta sinun varautumiseesi
Kuvailemani tarina Bengtskärin majakasta ei ole totta. Majakanvartijan tarina on mielikuvitukseni tuote. Todellisuudessa Bengtskärin tarina on mitä jylhin. Pohjoismaiden korkein majakan rakennuttamispäätös tehtiin sen jälkeen, kun uuden vuoden päivänä 1905 höyrylaiva S/S Helsingfors haaksirikkoutui Bengtskärin pohjoispuolella. Tämän jälkeen majakka esti lukuisia haaksirikkoutumisia. Vuoden 1941 heinäkuussa majakalla käytiin dramaattinen taistelu, jossa viisi venäläistä laivaa lähestyi majakkaa pyrkien tuhoamaan Suomen joukkojen navigointiavun (majakan) – siinä kuitenkaan onnistumatta. Luutnantti Fred Luther joukkoineen piti saaren suomalaisilla.
Majakan valot automatisoitiin vuonna 1968, mutta saaren muut valot sammutettiin. Suomen suurimman asuntorahaston, OP-Vuokratuoton, lunastuksen sammutettiin myös 31.12.2024 klo 16.00. Huomionarvoista asiassa on Osuuspankin rahaston asema, joka on oleellisesti merkittävämpi kuin S-Pankin, Ålandsbankenin, Mandatumin, Evlin ja Eq:n (edelliset rahastot, jossa lunastukset on rajoitettu tai keskeytetty). Osuuspankin päätös osui kerralla 38 000 sijoittajaan (huom.: kolmella suurimmalla yksityissijoittajille suunnatulla asuntorahastolla on jopa yli 60 000 asiakasta). Siksi se päätyi MTV:n kymmenen uutisten ensimmäiseksi nostoksi. Siksi se nakertaa kuluttajien luottamusta. Ja luottamus on yksi tärkeimmistä synteettistä voimista yhteiskunnassamme.
Onko rahastojen perusta kunnossa? Ovatko ne rakennettu alusta alkaen vakaalle perustalle? Ovatko ne rakennettu säänkestäväksi? Kun kaikkein suurin majakka heiluu, sijaiskärsijöitä ovat kaikki majakat (eritoten piensijoittajat). Oli siihen syy tai ei. Ja OP:n rahasto oli sentään kohtalaisen hyvin varautunut: kassatilanne oli hyvä ja lainoitusaste alhainen. Mutta sielläkin todennäköisesti ajauduttiin ajattelemaan, että kohteiden realisoitavuus on tarvittaessa hyvä. Miten se menikään? Kun ostolaina onkin ohut ja kapea... OP:n rahtialus voi olla satamassa jumissa hyvinkin koko vuoden 2025.
Toisaalta turha tässä moralisoida pelkästään asuntorahastoja – vai kenties nautit, kun isoja toimijoita tarkastellaan kriittisesti? Voit lukea blogin uudelleen ja miettiä omaa asuntosijoitusstrategiaasi. Olet nyt ollut myrskyssä, miten varaudut seuraavaan vai oletko vain miettinyt huomenessa siintävää nousua? Ihmisen muisti on lyhyt.
Rohkea rokan syö
Asuntomarkkinoiden tilanne on parempi kuin vuosi takaperin, mutta edelleen haastava. Kun kaikki muut pohtivat, onko tämä se ”nousuvuosi”, pohdi sinäkin. Mutta älä unohda pohtia, miten olet varautunut, jos nousukausi ei olekaan vielä 2025.
Markkinoilta puuttuu edelleen luottamus (jota tämä OP:n päätös levitessään pahensi), mutta se ei tarkoita, että välttämättä sinulta pitäisi puuttua luottamus. Kun myrskyävä meri herää henkiin, jäävät kaikki satamaan. Paitsi ne muutamat parrakkaat merimiehet & määrätietoiset merenkävijänaiset, jotka ovat varautuneet ja omaavat edellytykset lähteä uhmaamaan merta. Lopputulos ei ole silloinkaan selvä, mutta riski on tiedostettu ja hallittu. Osaava merimies kohtaa ensimmäisenä myös aavan meren. Edellytysten täyttyessä – ole myös rohkea markkinoilla.
Suuret tsempit asuntosijoittajan ja vuokranantajan vuoteen 2025!
Ps. Bengtskärin majakka avattiin vuonna 1995 museo- ja vierailumajakaksi kolmen vuoden korjausrakentamisen jälkeen. Satavuotisjuhlien kunniaksi vuonna 2006 Turun yliopistosäätiö peruskorjasi tornin, antaen sille ikää vielä toiset sata vuotta.