Häätöjen kasvu kertoo markkinan kasvaneesta riskiprofiilista
- Nikodemus Nousiainen
- 2 päivää sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Vuokra-asuminen on viime vuosina muuttunut. Se ei näy vain otsikoissa, vaan myös tilastoissa ja arjen tilanteissa, joita vuokranantajat kohtaavat yhä useammin. Suomessa pannaan täytäntöön vuosittain noin 5 000–6 000 häätöä, ja määrä on ollut selvässä kasvussa viime vuosien aikana. Kyse ei ole yksittäisistä piikeistä, vaan pidemmästä trendistä, joka seuraa talouden kiristymistä.
Häätötilastot heijastavat viiveellä kotitalouksien maksukykyä. Kun asumisen kustannukset nousevat ja taloudellinen liikkumavara kapenee, paine purkautuu väistämättä vuokrasuhteisiin. Usein häätö ei ole seurausta yhdestä huonosta päätöksestä, vaan monen pienen asian kasautumisesta. Vuokranantajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että toimintaympäristö on muuttunut pysyvämmin ja sen mukana myös riskien luonne.
Vuokravelka on yleisin syy häätöihin
Tilastojen valossa noin 80–90 % häädöistä liittyy vuokravelkaan. Asumishäiriöt ja muut
sopimusrikkomukset muodostavat vain pienen osan kokonaisuudesta. Tämä on hyvä muistaa, sillä julkisessa keskustelussa häätöihin liitetään usein mielikuva “vaikeista vuokralaisista”, vaikka todellisuudessa kyse on useimmiten tavallisista ihmisistä, joiden talous ei enää kestä.
Vuokravelka syntyy harvoin yhdessä yössä. Tyypillinen polku on tuttu monelle vuokranantajalle: yksi myöhästynyt maksu, seuraavassa kuussa osasuoritus, ja kolmannessa kuussa viestit alkavat lyhentyä tai loppua kokonaan. Tässä vaiheessa kyse ei ole enää yksittäisestä laskusta, vaan tilanteesta, joka vaatii päätöksiä.
Inhimillisesti ajateltuna tämä on ymmärrettävää. Harva ilmoittaa ajoissa, että oma talous on
ajautumassa vaikeuksiin. Sijoittajan näkökulmasta kyse on silti kassavirrasta ja juuri tämä jännite tekee vuokrasuhteiden hallinnasta joskus vaativaa.
Taloudellinen toimintaympäristö kiristää vuokrasuhteita
Häätöjen kasvu kytkeytyy suoraan laajempaan taloudelliseen ympäristöön. Vuokrat eivät ole
kasvaneet viimeisten vuosien aikana merkittävästi ja silti maksuhäiriömerkintöjen määrä on
kasvanut erityisesti nuorilla aikuisilla. Selittävänä tekijänä on osittain epävarmuus työmarkkinoilla ja näin ollen vuokrasuhteiden riskiprofiili muuttuu.
Myös juridinen todellisuus on hyvä tunnistaa. Häätöprosessi ei ole nopea. Käräjäoikeuden käsittely, ulosoton aikataulut ja käytännön järjestelyt voivat tarkoittaa useiden kuukausien joskus jopa yli vuoden ajanjaksoa, jolloin asunto ei tuota. Tässä kohtaa moni vuokranantaja toteaa jälkikäteen, että “olisi pitänyt reagoida aiemmin”.
Mitä häätöjen kasvu tarkoittaa vuokranantajalle?
Häätöjen kasvu osoittaa, että kyse ei ole yksittäisistä poikkeuksista vaan osasta vuokra-asumisen riskikenttää. Vuokranantajalle tämä tarkoittaa sitä, että häätöriskiä on tarkasteltava ennakoitavana ilmiönä, joka vaikuttaa suoraan sijoituksen tuottoon. Häätö realisoituu useana samanaikaisena kustannuksena: vuokratuoton katkeamisena, prosessien pitkittymisenä ja käyttökatkoina, joiden vaikutus korostuu erityisesti salkkutasolla.
Tilastojen valossa suurin osa häätöistä liittyy vuokravelkaan ja taloudellisiin paineisiin. Siksi
riskienhallinta ei ole vain juridinen kysymys, vaan ennen kaikkea kassavirran hallintaa.
Vuokralaisen valinta, realistinen vuokrataso ja vuokrasuhteen alkuvaiheen seuranta ovat keskeisiä tekijöitä, joilla häätöriskin todennäköisyyttä voidaan pienentää.
Käytännössä häätötilanteet kehittyvät harvoin äkillisesti. Maksujen viivästyminen ja heikentyvä viestintä ovat usein varhaisia merkkejä kasvavasta riskistä. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä ja sitä pienemmiksi taloudelliset menetykset jäävät. Varhainen reagointi on usein ratkaisevaa ja usein myös se osa, jota siirretään “vielä kuukaudella”.
Kaikkia häätöjä ei kuitenkaan voida estää. Taloudelliset kriisit ja elämäntilanteiden muutokset ovat osa vuokra-asumisen todellisuutta. Vuokranantajan kannalta olennaista on varautuminen ja vaikutusten hallinta: selkeät prosessit, realistiset tuotto-odotukset ja salkkutason ajattelu. Pitkällä aikavälillä vakaus ja hallittu kassavirta voittavat useammin kuin täydellinen käyttöaste jokaisena kuukautena.
Yhteenveto
Häätöjen kasvu Suomessa ei kerro niinkään siitä, että vuokralaiset olisivat muuttuneet, vaan siitä, että taloudellinen toimintaympäristö on kiristynyt. Vuokravelat ovat yleisin syy häätöihin, ja riskit kasautuvat usein vähitellen, ei yhtäkkiä.
Vuokranantajalle tämä tarkoittaa tarvetta katsoa vuokrasuhteita sekä inhimillisesti että
taloudellisesti. Selkeät prosessit, aktiivinen seuranta ja realistiset odotukset eivät poista riskejä, mutta ne tekevät niistä hallittavia. Ja se on usein se ero, joka näkyy salkun kassavirrassa vuosien päästä.
Lähteet: Ulosottolaitos (2025). https://www.ulosottolaitos.fi/tietoa-meista/tilastot-ja-julkaisut/tilastot
Tilastokeskus (2025). https://stat.fi/julkaisu/cm1gc1ew6aok008uhvduccyel
