Suomen talousennuste 2025–2027: Samaa kaavaa
- Väinö Mettiäinen
- 14 minuuttia sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Talousennusteet toistavat vuodesta toiseen saman rituaalin: Ensin povataan seuraavalle vuodelle orastavaa kasvua 1–2% väliin ja myöhemmin vuoden aikana ennustetta korjaillaan alaspäin kohti nollaa. Laboren tuore arvio on jälleen tästä oiva esimerkki. Vielä keväällä odotettiin 1,4 prosentin kasvua vuodelle 2025. Nyt odotus on enää 0,6 prosenttia.
Talouskasvun ennustaminen vaikuttaisi monelta osin perustuvan enemmän toiveisiin kuin todellisiin tilastoista tehtäviin johtopäätöksiin tulevaisuuden skenaarioista. Tässä kirjoituksessa tehdään lyhyt katsaus Laboren arvion kautta Suomen talouden näkymiin:
Kulutuksen jarrut päällä, vaikka inflaatio hellittää
Yksityinen kulutus ei lähde käyntiin, vaikka inflaatio on hidastunut (huom. ei kääntynyt deflaatioksi vaan hinnat nousevat edelleen) ja reaalitulot ovat hienoisessa nousussa. Ihmiset säästävät, eivät kuluta. Keskiluokalla ei myöskään tunnu liikaa olevan varaa kuluttaa, kaikki on yksinkertaisesti liian kallista progressiivisesti verotetuilla nettotuloilla maksettavaksi. Näin ollen, monien keskiluokkaisten kotitalouksien verotus ja kulutuskustannukset yhdessä heikentävät ostovoimaa tuntuvasti.
Säästämisaste kertoo epävarmuudesta, ei elpymisestä
Kun säästämisaste nousee, ei se enteile kysynnän piristymistä vaan epävarmuutta tulevasta. Kuluttajaa ei vakuuteta kalvoilla vaan vakaudella. Toisin sanoen, kuluttajan päätöksiin vaikuttavat enemmän todelliset olosuhteet – ei PowerPoint-esityksissä maalatut luvut tai optimistinen viestintä. Vakautta sen sijaan ei nykyisessä toimintaympäristössä juuri ole havaittavissa.
Korkotaso kurittaa – rahoitusta on, ostajia ei
Korkotaso on tasaantunut, mutta suhteessa Suomen talouteen edelleen korkealla. Velalliset maksavat edelleen lainoja, vaikka inflaatio on ennusteen mukaan käytännössä taltutettu. Pankit kuulemma kyllä rahoittavat, mutta ostajia ei juuri nyt näy. Kentältä voisi olla nähtävissä myös päinvastaista todellisuutta, mutta se ei taida viralliseen narratiiviin mahtua.
Rakentaminen pysähdyksissä – ja markkina täynnä myymätöntä varastoa
Rakentaminen on pysähtynyt ainakin asuntopuolella lähes kokonaan, ainakin jos ei valtion erilaisia tukihankkeita oteta huomioon. Ennusteessa puhutaan varovaisesta elpymisestä, mutta sitä ennen pitää myydä pois se varasto, joka jäi laman jalkoihin. Uutta ei synny, jos vanha ei liiku. Tämä on asuntosijoittajalle myös mahdollisuus, mutta aikajänne on pitkä.
Yhteenveto
Lopulta asuntojen hintakehitys noudattaa yhtä kaavaa: Pitkällä aikavälillä ne seuraavat reaaliansioiden kehitystä ja likviditeettiä. Sitä eivät taantumat, hallitukset tai ennustelaitokset muuta. Ennen kuin pankista saa rahaa ja ihmisten ostovoima paranee, ei merkittävää hintojen nousua ole näköpiirissä. Pitkäjänteiselle sijoittajalle tilanne on edelleen herkullinen. Jos tase on rahoitettavassa kunnossa, pääsee asuntoja ostamaan keskimäärin yhä halvemmilla hinnoilla eikä kilpailua välttämättä ole yhtään.
