Tässä kahden blogin sarjan ensimmäisessä osassa keskitytään datan uudelleenjäsentelyn pohjalta syntyneen tiedon kuvailuun ja havaintojen tekemiseen äänestysaktiivisuudesta sekä puolueiden kannatuksesta. Blogisarjan toisessa osassa taas keskitytään tiedon analysointiin ja johtopäätösten tekemiseen hyödyntämällä puolueiden äänestäjien tyypityksiä sekä muita aluekohtaisia mittareita.
Asuntosijoittaja joutuu ottamaan sijoituspäätöksessään kantaa kaupunkiin, alueeseen, taloyhtiöön ja huoneistoon. Alueeseen kantaa ottaessaan asuntosijoittaja ottaa kantaa, tiedostaen tai tiedostamatta, palveluihin, liikenneyhteyksiin ja väestöön. Viimeisimmän arviointi kolmesta on haastavinta. Alueen väestöä voi tarkastella muun muassa iän, sukupuolen ja koulutustaustan kautta. Lisäksi huomioon väestöä arvioidessa voi ottaa vaikkapa maksuhäiriömerkinnät, vuositulot ja uutisoinnin. Arvioitavia mittareita on siis paljon, joten herää kysymys, voisiko alueita arvioida yhdellä mittarilla, ainakin suuntaa antavasti. Eräs mahdollisuus on arvioida alueita äänestyskäyttäytymisen kautta.
Kun aluetta arvioidaan äänestyskäyttäytymisen kautta mittareina ovat äänestysaktiivisuus ja eri puolueiden saamat ääniosuudet. Äänestysaktiivisuus kuvastaa osallisuutta yhteiskuntaan, kun taas puolueiden välillä tehdyt päätökset kuvaavat arvoja ja näkemyksiä. Äänestyskäyttäytymisen analysointiin parhaiten sopiva vaali on eduskuntavaali. 2000-luvulla eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus on ollut korkeaa, noin 70 %, jolloin voidaan sanoa eduskuntavaalien antavan hyvän kuvan äänioikeutetuista. Eduskuntavaalit edustavat puoluevaaleja, joten niiden kautta voidaan vetää melko suorat johtopäätökset äänestäjien arvoista ja näkemyksistä.
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan esimerkkitapauksena eduskuntavaalien 2023 äänestyskäyttäytymistä Turun asuinalueilla. Tarkasteltavia asioita ovat äänestysprosentin ja puolueiden kannatuksen välinen korrelaatio eri alueilla, sekä puolueiden äänestämisen välinen korrelaatio. Pyrkimyksenä tehdä havaintoja ja yleistyksiä siitä, mitä eri äänestyskäyttäytymisen piirteet kertovat asuinalueesta. Kirjoituksessa käytettävä data ja karttapohja on peräisin YLE:n Eduskuntavaalit 2023 -sivustolta, josta data on siirretty Excel-laskuriin sekä edelleen muokattu ymmärrys- ja käyttökelpoiseksi tiedoksi. Data on jäsennelty äänestysprosentin, -alueiden sekä puolueiden mukaisesti. Turun suurimmat puolueet olivat viime eduskuntavaaleissa kokoomus (24,3 %), SDP (18,8 %), vasemmistoliitto (16,9 %), perussuomalaiset (14,9 %) ja vihreät (10,3 %).
Äänestysaktiivisuus korreloi suoraan tai käänteisesti tiettyjen puolueiden kannatuksen kanssa
Eduskuntavaaleissa 2023 Turussa oli 46 äänestysaluetta ja kaupungin keskimääräinen äänestysprosentti oli 72,5 %. 31 äänestysalueella äänestysprosentti ylitti kaupungin keskimääräisen ollen ylimmillään 81,8 %. 15 äänestysalueella äänestysprosentti taas alitti keskimääräisen äänestysprosentin ollen alimmillaan 52,8 %. Huomioon alimmassa äänestysprosentissa ei ole otettu äänestysaluetta 46, joka ei vanhainkotimaisen luonteensa vuoksi vertailukelpoinen, saati sitten relevantti Turun asuinalueiden hahmottamisen kannalta.
Kokoomuksen kannatus korreloi melko suoraviivaisesti äänestysprosentin kanssa. Kuvaavaa on, että kokoomus on aina suosituin tai toisiksi suosituin puolue, kun äänestysprosentti on yli kaupungin keskimääräisen. Hieman heikompi korrelaatio alueen äänestysprosentilla on vihreiden kannatuksen kanssa. Vihreät ei yllä millään äänestysalueella suosituimmaksi tai toisiksi suosituimmaksi puolueeksi, mutta puolueen parhaat sijoitukset kolmanteen ja neljänteen sijaan keskittyvät viiteentoista äänestysaktiivisimpaan alueeseen.
Vasemmistoliiton kannatuksen äänestysaktiivisuuden välillä on heikommin havaittavissa suoraa tai käänteistä korrelaatiota kuin muiden puolueiden kohdalla. Hajontaa on selkeästi enemmän kuin muilla puolueilla, joskin on havaittavissa, että vasemmistoliitto saa keskimääräistä kannatustaan korkeamman kannatuksen äänestysaktiivisuudeltaan matalammilla alueilla.
SDP:n kannatus korreloi melko lailla käänteisesti alueen äänestysprosentin kanssa. On toki huomattava, että SDP yltää myös suosituimmaksi tai toiseksi suosituimmaksi puolueeksi osassa alueita, joilla äänestysaktiivisuus on keskimääräistä korkeampaa. Tästä huolimatta on selkeästi havaittavissa SDP:n olevan joko suosituin tai toiseksi suosituin puolue erityisesti alueilla, joilla äänestysprosentti on keskimääräistä alhaisempi. Selkeimmin äänestysprosentti korreloi käänteisesti perussuomalaisten kannatuksen kanssa. Puolue ei yllä keskimääräiseen kannatukseensa 12 äänestysaktiivisimmalla alueella, mutta taas ylittää, kahta poikkeusta lukuun ottamatta, keskimääräisen kannatuksensa 17 vähiten äänestysaktiivisimmalla alueella. Perussuomalaiset on samalla, jälleen kahta poikkeusta lukuun ottamatta, kolmen suosituimman puolueen joukossa alueilla, joilla äänestysprosentti on keskimääräistä alhaisempi.
Puolueiden kannatus siis korreloi, korreloi heikosti tai korreloi käänteisesti äänestysprosentin kanssa. Yleistäen voidaan sanoa, että vihreiden ja etenkin kokoomuksen kannatus korreloi selkeästi alueen äänestysaktiivisuuden kanssa. SDP:n ja etenkin perussuomalaisten kannatus taas korreloi puolestaan käänteisesti äänestysaktiivisuuden kanssa. Vasemmistoliiton kannatuksen ja äänestysaktiivisuuden kanssa yhteys on epäselvempi, joskin korrelaation käänteisyys on vahvempi kuin suora korrelaatio.
Äänestysaktiivisuus ja mitalisijoilla olevat puolueet korreloivat heikosti ja osin
Äänestysaktiivisuuden ja puolueiden äänestämisen välinen korrelaatio hahmottuu selkeämmin, kun asiaa tarkastellaan kartalla äänestysaktiivisimman ja -passiivisimman aluekolmanneksen kautta. Äänestysaktiivisimmilla 17 alueella kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät muodostivat suosituimmat puolueet neljällä alueella, jotka olivat joko yliopistoalue tai alueet sen välittömässä läheisyydessä. Puolestaan äänestyspassiivisimmilla 15 alueella SDP, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset muodostivat suosituimmat puolueet kymmenellä alueella, jotka taas olivat kaupungin reuna-alueella.
Äänestysaktiivisimman aluekolmanneksen sekä kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden välinen korrelaatio oli heikko, toisaalta korrelaatio puolueiden sekä yliopistoalueen ja sen lähialueiden kanssa vahva ja selkeä. Puolestaan äänestyspassiivisimman aluekolmanneksen sekä SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten välinen korrelaatio oli myös heikko, mutta toisaalta korrelaatio oli vahvempi. Vaikka suoran korrelaation vetäminen äänestysaktiivisimman sekä -passiivisimman aluekolmanneksen ja kolmen suosituimman puolueen välille epäonnistui, yritys tarjosi uutta mielenkiintoista tietoa analysoitavaksi. Yliopistoalue ja sen lähialueet, sekä toisaalta kaupungin reuna-alueet muodostavat kaksi toisistaan selkeästi poikkeavaa kokonaisuutta. Voi siis sanoa, että Turussa nämä kaksi aluetta ovat äänestysaktiivisuuden ja puolueorientaation perusteella eriytyneet.
Alueen äänestysaktiivisuuden ja puolueiden kannatuksen välillä oli siis havaittavissa korrelaatio, jonka lisäksi osassa äänestysaktiivisimpia ja -passiivisimpia alueita oli havaittavissa tietyn puoluekolmikon pääsy mitalisijoille. Tiettyjen puolueiden kannatus tuntui korreloivan suoraan tai käänteisesti, joten on mielekästä tutkia, onko niiden välillä havaittavissa selkeämmin suoraa tai käänteistä korrelaatiota. Tässä vaiheessa tarkastelusta pitää poistaa epämielekkäänä tutkimuskohteena vasemmistoliitto. Sen korrelaatio äänestysaktiivisuuden ei ollut yksiselitteinen, jonka lisäksi sen blogisarjan seuraavassa osassa esiteltävä äänestäjätyyppi on hankalasti määriteltävissä. Sen sijaan seuraavissa osioissa keskitytään kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten ja vihreiden välisen korrelaation tarkasteluun.
Vasemmanpuoleisessa kartassa on väritettynä äänestysalueiden aktiivisin kolmannes, eli 17 äänestysaluetta, joilla äänestysprosentti oli yli 77 %. Turkoosilla on väritetty alueet, joilla kolme suosituinta puoluetta olivat kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät. Muut äänestysaktiivisimman kolmanneksen alueet on väritetty tummanvihreällä.
Oikeanpuoleisessa kartassa on väritettynä äänestysalueiden passiivisin kolmannes, eli 15 äänestysaluetta, joilla äänestysprosentti oli alle 72,5 %; kaupungin keskiarvon. Turkoosilla on väritetty alueet, joilla kolme suosituinta puoluetta olivat SDP, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Muut äänestyspassiivisimman kolmanneksen alueet on väritetty punaisella. Räntämäki-Halisen äänestysalue on väritetty, vaikka kolmantena oli kokoomus ja neljäntenä perussuomalaiset, koska puolueiden välinen kannatusero oli marginaalinen, 0,2 prosenttiyksikköä.
Vihreiden ja perussuomalaisten äänestämisen välillä on käänteinen korrelaatio, vihreiden ja SDP:n äänestämisen välissä on heikko korrelaatio
Kun tarkastellaan äänestysalueita, joissa perussuomalaisia ja vihreitä äänestettiin keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän kuin keskimäärin Turussa, voidaan havaita, että puolueiden välillä on käänteinen korrelaatio. Perussuomalaisia äänestettiin 21 äänestysalueella enemmän kuin mikä näiden keskimääräinen prosenttiosuus oli. Vihreiden kohdalla vastaava luku oli 18. Kuitenkin vain yhdellä äänestysalueella sekä perussuomalaisia että vihreitä äänestettiin näiden keskimääräisiä prosenttiosuuksia enemmän. Toisaalta puolueiden välillä on havaittavissa heikko korrelaatio, sillä nämä saivat kuudella samalla äänestysalueella keskimääräistä prosenttiosuuttansa pienemmän kannatuksen.
Vastaava ilmiö on nähtävissä hieman eri mittakaavassa SDP:n ja vihreiden välillä. SDP sai 25 äänestysalueella keskimääräistä prosenttiosuuttansa suuremman äänisaaliin vihreiden vastaavan määrän ollessa edellä mainittu 18. Kolmella äänestysalueella SDP ja vihreät saivat kumpikin keskimääräistä äänestysosuuttansa suuremman äänisaaliin. Heikko korrelaatio on niin ikään havaittavissa alueilla, joissa puolueita ei äänestetty kumpaakaan keskimääräistä prosenttiosuutta enempää. Näitä alueita oli yhteensä neljä. Huomattavaa on, että vihreiden keskimääräistä korkeammat kannatusprosenttiosuudet keskittyvät keskustaan se sen välittömään läheisyyteen, kun taas sekä perussuomalaisten että SDP:n vastaavat alueet ovat kaupungin reuna-alueilla. Lisäksi kaikkien kolmen puolueen prosenttiosuus jäi keskimääräistä alhaisemmaksi saarilla.
Vasemmanpuoleisessa kartassa on väritettynä vaaleansinisellä alueet, joissa perussuomalaiset sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Vaaleanvihreällä taas on väritetty alueet, joissa vihreät sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääni. Turkoosilla on väritetty alue, jossa sekä perussuomalaiset että vihreät saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Keltaisella puolestaan on väritetty alue, jossa sekä perussuomalaiset että vihreät saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa vähemmän ääniä.
Oikeanpuoleisessa kartassa on väritettynä punaisella alueet, joissa SDP sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Vaaleanvihreällä taas on väritetty alueet, joissa vihreät sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääni. Turkoosilla on väritetty alue, jossa sekä SDP että vihreät saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Keltaisella puolestaan on väritetty alue, jossa sekä SDP että vihreät saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa vähemmän ääniä.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten sekä kokoomuksen ja SDP:n äänestämisen välillä on heikko korrelaatio
Vastaavaa vertailua voidaan jatkaa kokoomuksen suhteessa perussuomalaisiin sekä SDP:hen. Kokoomuksen kannatus oli keskimääräistä prosenttiosuuttansa suurempi 21 äänestysalueella. Perussuomalaisilla vastaava luku oli myös 21 ja SDP:llä taas 25. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus oli keskimääräistä prosenttiosuutta suurempi neljällä äänestysalueella, kokoomuksen ja SDP taas viidellä. Kokoomus ja perussuomalaiset olivat kuudella äänestysalueella keskimääräistä prosenttiosuudellista kannatustaan heikompia, ja taas kokoomuksella ja SDP:llä vastaava lukema oli neljä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten, sekä kokoomuksen ja SDP:n välillä on siis heikko korrelaatio. Huomattavaa on, että kokoomuksen kannatus keskittyi vihreiden tavoin keskusta-alueelle ja sen läheisyyteen, mutta myös saarille ja yksittäisille äänestysalueille. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n kannatus oli keskimääräistä heikompaa kolmella samalla alueella keskustan itä- ja eteläpuolella.
Vasemmanpuoleisessa kartassa on väritettynä vaaleansinisellä alueet, joissa perussuomalaiset sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Tummansinisellä taas on väritetty alueet, joissa kokoomus sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääni. Turkoosilla on väritetty alue, jossa sekä perussuomalaiset että kokoomus saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Keltaisella puolestaan on väritetty alue, jossa sekä perussuomalaiset että kokoomus saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa vähemmän ääniä.
Oikeanpuoleisessa kartassa on väritettynä punaisella alueet, joissa SDP sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Tummansinisellä taas on väritetty alueet, joissa kokoomus sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääni. Turkoosilla on väritetty alue, jossa sekä SDP että kokoomus saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Keltaisella puolestaan on väritetty alue, jossa sekä SDP että kokoomus saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa vähemmän ääniä.
Kokoomuksen ja vihreiden sekä SDP:n ja perussuomalaisten äänestämisen välillä on korrelaatio
Edellisten osuuksien jälkeen ei tule yllätyksenä, että kokoomuksen ja vihreiden sekä perussuomalaisten ja SDP:n kannatukset korreloivat keskenään selkeästi. Edellisiä vertailulukuja jatkaen kokoomuksen ja vihreiden kannatus oli 14 samalla äänestysalueella keskimääräisiä prosenttiosuutta korkeampi, ja perussuomalaisilla ja SDP:llä vastaava luku oli 19. Korrelaatiota vahvistaa havainto yhteisistä äänestysalueista, joilla puolueet menestyvät keskimääräisiä prosenttiosuuksiansa heikommin. Kokoomuksella ja vihreillä näitä alueita oli 18, perussuomalaisilla ja SDP:llä 20. Jos lasketaan yhteen sekä keskimääräistä korkeammat että matalammat prosenttiosuussaaliit, päästään kokoomuksen ja vihreiden kanssa lukemaan 32, kun taas perussuomalaisten ja SDP:n kanssa lukemaan 39. Lukemat ovat niin selkeitä, että vaikka lähdemateriaali kattoi vain yhdet vaalit, kyseessä ei voi olla sattumaa. Toisaalta on vielä huomattava, että näiden keskenään korreloivien parien kannatus korreloi käänteisesti suhteessa toisiinsa. Kokoomuksen ja vihreiden kannatus on voimakasta keskustassa ja sen läheisyydessä, SDP:n ja perussuomalaisten taas reuna-alueilla. Selkeät poikkeukset sääntöön ovat kokoomuksen vahvoja kannatusalueita reunavyöhykkeellä.
Vasemmanpuoleisessa kartassa on väritettynä tummansinisellä alueet, joissa kokoomus sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Vaaleanvihreällä taas on väritetty alueet, joissa vihreät sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääni. Turkoosilla on väritetty alue, jossa sekä kokoomus että vihreät saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Keltaisella puolestaan on väritetty alue, jossa sekä kokoomus että vihreät saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa vähemmän ääniä.
Oikeanpuoleisessa kartassa on väritettynä vaaleansinisellä alueet, joissa perussuomalaiset sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Punaisella taas on väritetty alueet, joissa SDP sai keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääni. Turkoosilla on väritetty alue, jossa sekä perussuomalaiset että SDP saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa enemmän ääniä. Keltaisella puolestaan on väritetty alue, jossa sekä perussuomalaiset että SDP saivat keskimääräistä prosenttiosuuttansa vähemmän ääniä.
Välijohtopäätökset
Eduskuntavaaleissa 2023 Turussa oli selkäesti nähtävissä alueiden eriytyminen kahtia. Äänestysaktiivisuus sekä kokoomuksen ja vihreiden kannatus oli korkeinta keskusta-alueella ja sen läheisyydessä. Äänestyspassiivisuus sekä SDP:n ja perussuomalaisten kannatus taas oli korkeinta kaupungin reuna-alueilla. Äänestysaktiivisuus sekä kokoomuksen ja vihreiden kannatus olivat kolme keskenään korreloivaa seikkaa. Äänestyspassiivisuus sekä SDP:n ja perussuomalaisten kannatus taas olivat puolestaan kolme keskenään korreloivaa seikkaa.
Välijohtopäätöksiin kannattaa suhtautua pidättyväisesti. Johtopäätökset voi ulottaa koskemaan vain eduskuntavaaleja 2023 Turussa. Muina vuosina tai muissa kaupungeissa vastaavat tulokset voisivat olla hyvin erilaisia. Lisäksi on huomattava, että tekstissä on puhuttu korrelaatiosta, ei kausaliteetista. Kausaliteetista sen sijaan voidaan puhua, ja silloinkin arvuutellen, kun pohditaan miten äänestysalueen väestö vaikuttaa äänestysprosenttiin ja puolueiden kannatuksiin. Samalla tullaan vastanneeksi siihen, miten äänestysaktiivisuutta ja puolueiden kannatusta tulisi tulkita asuntosijoittajan näkökulmasta.
Blogiduon seuraavassa osassa analysoidaan ja tehdään johtopäätöksiä tämän blogitekstin tietojen pohjalta. Oletuksena on tällä hetkellä, että esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen, työttömyysasteen, ja matalan äänestysaktiivisuuden välillä on korrelaatio. Vuokranantajan näkökulmasta kahden ensimmäisen korkea esiintyvyys alueella on hyvin todennäköisesti vähintään varovaisuutta lisäävä seikka. Joten jos näiden kahden asian ja matalan äänestysaktiivisuuden välillä on voimakas korrelaatio, voisi matala äänestysaktiivisuus olla hyvä indikaattori alueen sosioekonomisista haasteista. Toisaalta, entä jos asuinalueella on käynnissä myönteinen kehityskulku, jossa asuinalueen laatu paranee? Sitä ja sen mahdollisia indikaattoreita pohditaan seuraavassa osassa.
Airbnb-vuokratussa soluasunnossa Dakarissa, Senegalissa
Ville Karppi
Kirjoittaja on turkulainen asuntosijoittaja ja valtiotieteiden kandidaatti.
Miten trecolaiset tapasivat Villen ja miten he luonnehtivat häntä?
Trecolaiset ovat tavanneet Villen varusmiespalveluksessa, olleet rauhanturvaoperaatiossa yhtä aikaa ja tämän jälkeen jatkaneet yhteydenpitoa. Hyvin usein aiheena on sijoittaminen, erityisesti asuntosijoittaminen. Trecolaiset ovat vakuuttuneita Villen kyvystä tarjota perustavanlaatuisia näkemyksiä, jossa yhdistyy poikkeuksellisella tavalla sekä analyyttisyys että filosofinen pohdinta.
Vastuuvapauslauseke
Kirjoitettu ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa, vuokrata, myydä tai muutoin toimia asuntomarkkinalla. Asuntosijoittajan tulee ymmärtää asuntosijoittamiseen liittyvät riskit, jotka eivät sovi kaikille. Olemassa on pääoman pysyvän menettämisen riski. Aiheena ollut kaupunki ja asuinalueet ovat esimerkinomaisesti valittuja. Kirjoitus on tehty tutkimus-, ei sijoitustarkoituksessa. Tässä kirjoitettu ei ole sijoitussuositus. Blogiteksti on tehty yhteistyössä Ville Karpin kanssa. Tekstiä ei ole vertaisarvioitu.