Tässä kahden blogin sarjan toisessa osassa keskitytään tiedon analysointiin ja johtopäätösten tekemiseen hyödyntämällä puolueiden äänestäjien tyypityksiä sekä aluekohtaisia mittareita. Sarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin datan uudelleenjäsentelyn pohjalta syntyneen tiedon kuvailuun ja havaintojen tekemiseen äänestysaktiivisuudesta sekä puolueiden kannatuksesta.
Asuntosijoittaja ostaa huoneiston yhteydessä osan asuinaluetta ja sen piirteitä, sekä lukitsee tietyn joukon tuoton osatekijöitä pitkälle tulevaisuuteen. Eräs, ehkäpä merkittävin, tekijä asuinalueessa on sen väestö, joka heijastuu monella tavalla asuntosijoittajan tulevaisuuteen. Minkälaisia mahdollisia vuokralaiskandidaatteja on tarjolla? Millainen on oikeasuhtainen huoneistoremontti? Minkälainen on alueen asuntojen hintakehitys? Sekä asuinalueen nykyiseen että tulevaan väestöön voi perehtyä opiskelemalla alueiden äänestyskäyttäytymistä ja sen muutosta.
Opiskelu, esimerkiksi asuinalueista, on absoluuttisesti halvinta asuntosijoittamista, mutta samalla suhteessa kaikkein tuottavinta asuntosijoittamista. Vasaraa heiluttelemalla voi tehdä joiden kymmenien eurojen tuottoa tunnissa satojen tai tuhansien eurojen materiaaleilla. Sen sijaan näyttöpäätteen ja tuolin välissä voi tapahtua yksittäisessä hetkessä ilmaisilla materiaaleilla kymmenien tuhansien eurojen arvoinen oivallus. Näin ollen, jos lapsuuden hittisarja Pokemonista tuttua huudahdusta pitäisi käyttää 22 vuoden jälkeen uudelleen, sanoisin mieluummin ”Näyttöpääte – valitsen sinut!” kuin ”Vasara – valitsen sinut!”. Toki kukin tyylillään. Valittavana on myös sirppi ja vasara.
Kertaus edelliseen blogitekstiin: äänestysalueet jakautuneet kahtia viime eduskuntavaaleissa
Sarjan edellisessä osassa tultiin välijohtopäätökseen, jonka mukaan eduskuntavaaleissa 2023 Turussa oli selkeästi nähtävissä äänestysalueiden eriytyminen kahtia. Äänestysaktiivisimmat alueet olivat keskustassa ja sen läheisyydessä. Näillä alueilla kokoomus ja vihreät olivat keskimääräistä suositumpia. Äänestyspassiivisimmat alueet taas olivat kaupungin reuna-alueilla. Näillä alueilla puolestaan SDP ja perussuomalaiset olivat keskimääräistä suosituimpia. Asia hahmottuu helpoiten tarkastelemalla ja vertailemalla äänestysaluekarttoja.
Vasemmanpuoleinen kartta: tummanvihreällä äänestysaktiivisimmat alueet. Keskimmäinen kartta: tummansinisellä alueet, joissa kokoomus oli keskimääräistä suositumpi.
Oikeanpuolimmainen kartta: vaaleanvihreällä alueet, joissa vihreät oli keskimääräistä suositumpi.
Vasemmanpuoleinen kartta: tummanpunaisella äänestyspassiivisimmat alueet. Keskimmäinen kartta: punaisella alueet, joissa SDP oli keskimääräistä suositumpi. Oikeanpuoleinen kartta: vaaleansinisellä alueet, joissa perussuomalaiset oli keskimääräistä suositumpi.
Eri puolueiden äänestäjien tyypitykset erottuvat toisistaan
Vihreät asemoituu talouspoliittisesti keskelle, mutta arvojen sijaan puolue on selkeästi liberaali. Puolueen kannattajissa korostuvat nuoret korkeakoulutetut naiset. Kokoomus sen sijaan asemoituu talouspoliittisesti oikealle, mutta arvojen osalta puolue on keskellä. Puolue kerää kannatusta tasaisesti sekä naisten ja miesten sekä nuorten ja vanhojen keskuudesta, joskin on huomattava, että puolue on suosittu vanhempien äänestäjien keskuudessa. Perussuomalaiset asemoituu talouspoliittisesti vihreiden tavoin keskelle, mutta arvojen suhteen taas päinvastoin konservatiiviseksi. Äänestäjissä korostuvat vihreiden tavoin nuoret, mutta taas päinvastoin naisten sijaan miehet. Koulutustaustan osalta perussuomalaisia äänestävät keskikoulutetut. Vasemmistoliitto asemoituu talouspoliittisesti nimensä mukaisesti vasemmalle sekä arvojen suhteen vihreiden tavoin liberaaliksi. Äänestäjiä puolue kerää tasaisesti sukupuoleen, ikään ja koulutustaustaan katsomatta. SDP asemoituu vasemmistoliiton tavoin vasemmalle, mutta perussuomalaisten tavoin arvojen suhteen keskelle. Äänestäjien sukupuolen suhteen puolue kerää tasaisesti kannatusta, mutta iän osalta äänestäjissä painottuvat vanhemmat äänestäjät ja koulutustaustan osalta taas matalakoulutetut.
Sarjan ensimmäisessä osassa todettiin, että vasemmistoliiton äänestäjien tarkastelu ei ole mielekästä äänestysalueen väestön hahmottamisen kannalta. Syy on edellä mainittu äänestäjätyypin määrittelyn hankaluus; puoluetta äänestävät hyvin erilaiset äänestäjäryhmät. Tämä näkyi muun muassa siinä, että vasemmistoliitto oli mitalisijoilla sekä kokoomuksen ja vihreiden että SDP:n perussuomalaisten kanssa. Lisäksi puolue keräsi kohtuullisen tasaisesti kannatusta eri äänestysaktiivisuuden alueilla. Äänestysaktiivisuudesta puheenollen, kokonaisäänestysaktiivisuudella ei ole merkitystä vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n vaalimenestyksen kannalta, mutta kokoomuksen ja perussuomalaisten suhteen tilanne on toinen. Matalasta äänestysaktiivisuudesta hyötyy varmojen äänestäjien kokoomus, kun taas korkeasta äänestysaktiivisuudesta hyötyy epävarmojen äänestäjien perussuomalaiset. Tyypillistä on, että korkeakoulutus ja korkea ikä korreloivat korkean äänestysaktiivisuuden kanssa. Puolueiden poliittinen asemoituminen, äänestäjien tyypitys ja äänestysaktiivisuuden vaikutus on helpoiten hahmotettavissa taulukon kautta.
Kaksi ylintä riviä: puolueen tyypitys talouden ja arvojen kautta.
Kolme keskimmäisintä riviä: puolueen äänestäjän tyypitys sukupuolen, iän ja koulutuksen kautta.
Alin rivi: äänestysaktiivisuuden, ts. äänestysprosentin, vaikutus puolueen kannatukseen.
Äänestys- ja postinumeroalueet menevät ristiin ja niitä on hankala tulkita, ei tosin aina
Edellä kuvattujen puolueiden äänestäjätyyppien sekä äänestysalueiden äänestysaktiivisuuden ja suosituimpien puolueiden pohjalta voidaan tehdä oletuksia alueen väestöstä. Oletukset on kuitenkin kyettävä perustelemaan tilastoihin perustuvalla tiedolla. Tilastotieto on kuitenkin, ainakin allekirjoittaneen tutkimuksen pohjalta, postinumeroaluekohtaista. Perusongelman muodostaa se, että äänestys- ja postinumeroalueet eivät vastaa toisiansa. Samaan postinumeroalueen alle kuuluu tyypillisesti useampia äänestysalueita, mikä heikentää postinumeroaluekohtaisen tiedon käytettävyyttä. Esimerkiksi Martti-Korppoolaismäen postinumeroalueen sisälle kuuluu likimäärin viisi eri äänestysaluetta. Lisäksi äänestys- ja postinumeroalueet menevät usein ristiin, mikä heikentää postinumeroaluekohtaisen tiedon yleistettävyyttä äänestysalueisiin, sekä edelleen väestöön. Esimerkiksi Peltolan-Ilpoisten äänestysalue on jaettu kolmeen eri postinumeroalueeseen.
Ongelma on kuitenkin ratkaistavissa – ainakin välttävästi. Osa postinumeroalueista vastaa tarpeeksi tarkasti äänestysalueita. Esimerkiksi Vesilinnan postinumeroalue vastaa melko tarkasti Yliopistonmäen äänestysaluetta. Lisäksi osa postinumeroalueista koostuu tarpeeksi samanlaisista äänestysalueista. Esimerkiksi Huhkola-Lauste-Vaalan postinumeroalue koostuu Lauste-Huhkolan ja Vaalan äänestysalueista, joissa äänestystulokset ovat hyvin samanlaisia. Näin ollen ainakin näissä tapauksissa on mahdollista todentaa, ainakin ontuvasti, äänestysaktiivisuuden ja puolueiden kannatuksen pohjalta tehtävä oletus alueen väestöstä. Jos oletukset osoittautuvat tarpeeksi tarkoiksi, on mahdollista tehdä myös oletuksia sellaisista äänestysalueista, joiden väestötietoja ei voida varmistaa postinumeroaluekohtaisilla tilastotiedoilla.
Vaaleanpunaisella postinumeroalueet ja mustalla äänestysalueet.
Tapausesimerkki: keskusta-alue – Vesilinnan postinumeroalue ja Yliopistomäen äänestysalue
Yliopistonmäen äänestysalueen äänestysprosentti oli Turun korkein (81,8 %). Suosituimmat puolueet olivat kokoomus (26,5 %), vasemmistoliitto (18,4 %) ja vihreät (16,7 %). Äänestysaktiivisuuden voidaan päätellä selittyvän oletetulla korkeakoulutuksella, joka perustuu kokoomuksen ja vihreiden korkeaan kannatukseen. Alueen väestön taas ei voida olettaa olevan vanhaa, koska vihreät on alueella suosittu. Lisäksi vihreiden korkea kannatus kertonee myös naisten suuremmasta määrästä.
Ainakin koulutuksen suhteen havainto vaikuttaa pitävän paikkaansa. Turussa ylemmän korkeakoulututkinnon omaa 15 % väestöstä, mutta Vesilinnan postinumeroalueella luku on selkeästi korkeampi 20 %. Viiden prosenttiyksikön ero voi vaikuttaa pieneltä, mutta asiaa kannattaa lähestyä prosenttien kautta. Ero onkin kolmasosa, 33,4 %! Oletus naisten hieman miehiä suuremmasta osuudesta piti paikkaansa, sillä alueen väestöstä 54 % on naisia; 9 miestä kohden on siis 11 naista. Iän osalta oletus oli oikea, sillä väestöstä alle 30-vuotiaita oli 55 %, 30–60-vuotiaita 26 % ja yli 60-vuotiaita 19 %.
Tapausesimerkki: reuna-alue – Pansio-Pernon postinumero- ja äänestysalue
Pansio-Pernon äänestysalueen äänestysprosentti oli Turun toiseksi matalin (57,1 %). Suhteutuksessa ei ole otettu huomioon äänestysaluetta 46., koska se ei ole vertailukelpoinen vanhainkotimaisen luonteensa vuoksi. Alueen suosituimmat puolueet olivat perussuomalaiset ja SDP (kummatkin 26,7 %; yhteensä 53,4 %) sekä vasemmistoliitto (20,7 %). Pansio-Pernon alue vaikuttaa äänestysprosentin perusteella olevan yhteiskunnallisesti syrjäytynyttä. Tätä havaintoa tukee se, että perussuomalaisten korkea kannatus todennäköisesti viestii myös siitä, että alueella on paljon perussuomalaisten mahdollisia, nukkuvia, äänestäjiä. Lisäksi Pansio-Pernon alue omannee SDP:n ja perussuomalaisten korkean kannatuksen vuoksi keskimääräistä matalamman koulutusasteen. Alueen väestössä painottunevat perussuomalaisten vuoksi miehet, mutta ikärakenteeseen on hankala ottaa kantaa, koska perussuomalaisia äänestävät nuoret ja SDP:tä vanhemmat. Voisi olettaa, että väestön ikärakenne on jakautunutta.
Oletus koulutusasteesta vaikuttaa pitävän paikkaansa, koska vain peruskoulutuksen omaavien määrä alueella on 42 %, kun Turun keskimääräinen vastaava luku on 20 %. Ero on siis 22 prosenttiyksikköä ja huimaavat 110 prosenttia! Oletus miesten suuremmasta osuudesta piti niin ikään paikkaansa, koska miehiä oli alueen väestöstä 55 %, jolloin tällä kertaa 9 naista kohden oli 11 miestä. Iän osalta oletus piti paikkaansa määrittelyn hankaluuden osalta, mutta väestön jakautumisen suhteen taas ei. Väestöstä alle 30-vuotiaita oli 31 %, 30–60-vuotiaita 46 % ja yli 60-vuotiaita 23 %.
Tapausesimerkki: välialue – Uittamon postinumero- ja äänestysalue
Edelliset esimerkit olivat ääritapauksia, joten lisätään haastetta ja otetaan esimerkiksi näiden väliin sijoittuva Uittamo. Äänestysprosentti oli korkea (80,0 %). Suosituimmat puolueet olivat kokoomus (28,5 %), SDP (20,8 %) sekä perussuomalaiset ja vasemmistoliitto (kummatkin 14,0 %). Äänestysprosentin korkeus selittynee joko yhteiskunnallisella osallisuudella tai kokoomusta ja SDP:tä äänestävän vanhemman väestön suurella määrällä, todennäköisesti vähintään osin kummallakin. Koulutusaste on hankalasti määritettävissä. Se voisi olla ehkäpä alempaa keskitasoa kolmen suurimman puoleen yhteisarviona. Sukupuolijakauma on todennäköisesti kohtuullisen tasainen, koska perussuomalaiset tai vihreät ei ole saanut kovin suurta kannatusta alueella. Kuten sivuttua, ikärakenne painottunee vanhempiin äänestäjiin.
Koulutusasteen suhteen arvio epäonnistui. Uittamolla väestö on keskimäärin koulutetumpaa. Peruskoulutuksen tai vain ylioppilastutkinnon omaavien määrä on pienempi kuin Turussa keskimäärin, ammatillisen tutkinnon omaavien määrä jotakuinkin sama, mutta alemman ja etenkin ylemmän korkeakoulututkinnon omaavien määrä oli korkeampi. Itse asiassa Uittamolla on korkeakoulutettuja yhtä korkeaa määrä väestöstä kuin Vesilinnan äänestysalueella, joka on ainakin allekirjoittaneelle pienoinen yllätys. Arvio sukupuolijakaumassa osoittautui jotakuinkin oikeaksi, koska naisten määrä oli 53 %. Ero selittynee korkeaikäisen väestön alueella miehiä pitkäikäisempien naisleskien määrällä tai menee tavanomaiseen väestön sukupuolijakauman vaihteluväliin. Ikärakenteen osalta taas arvio osui oikeaan. Alle 30-vuotiaita oli 26 %, 30–60-vuotiaita 37 % ja yli 60-vuotiaita 35 %.
Alueen arvonnoususta indikoi todennäköisemmin kasvava vihreiden kannatus
Edellisissä tapausesimerkeissä menestyminen oli osin vaihtelevaa, mutta alueen väestöstä pystyi silti saamaan kohtuullisen hyvän kuvan äänestysaktiivisuuden ja puolueiden kannatuksen kautta. Osta ja pidä -asuntosijoittaja on toki kiinnostunut alueesta nykyhetkessä, mutta vielä suurempi mielenkiinto on alueen tulevaisuudessa – ennen kaikkea asunnon arvonnousun ja kohoavien absoluuttisten vuokratuottojen muodossa. Lisäksi noheva asuntosijoittaja kykenee edelleen nostamaan asunnon arvoa ostamalla peruskuntoisen asunnon ja tekemällä siihen remontin oikeasuhtaisilla materiaaleilla. Asuntosijoittajan Graalin malja olisikin indikaattori alueen tulevaisuudesta.
Alueen arvon nouseminen edellyttää sen arvostuksen nousemista, joka taas edelleen vaatii sitä, että alueelle muuttaa uusia asukkaita. Ensimmäiset uudet ihmiset eivät kuitenkaan voi olla kovin vaativia asuinolosuhteiden suhteen, koska heikommaksi mielletyn alueen muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Usein ensimmäiset uudet ihmiset ovatkin ihmisiä, jotka sopeutuvat näihin olosuhteisiin. He ovat opiskelijoita, taiteilijoita ja tieteilijöitä. Näiden uudisasukkaisen rohkaisemana alueelle alkaa muuttaa muitakin ihmisiä, joka synnyttää alueelle itseään ruokkivan kierteen. Alueelle syntyy palveluita ja tapahtumia sekä sinne investoidaan yksityistä ja julkista rahaa. Lopputuloksena on, että alun perin työväenluokkainen asuinalue muuttui keskiluokkaisesti, eli gentrifikoitui. Suomeksi hankalan sanan voi kääntää herrasväkeistymiseksi tai säätyläistymiseksi.
Edellä kuvattua puolueiden äänestäjät -tyypitystä voi jatkaa tähän ilmiöön. Alueen alkuperäisasukkaat ovat perinteisen työväenpuolue SDP:n vanhempia äänestäjiä. Ensimmäiset uudisasukkaat taas ovat opiskelijoiden, taiteilijoiden ja tieteilijöiden puolueen vihreiden nuoria äänestäjiä. Myöhemmin alueelle muuttavat äänestäjät taas ovat selkeämmin keskiluokkaisemman kokoomuksen äänestäjiä. Tyypitys on yksioikoinen ja yksinkertaistava, mutta niin sen on tarkoituskin olla, koska pyrkimys on saada ilmiöstä ymmärryskelpoinen.
Tapausesimerkki: mahdollisesti gentrifikoituva alue – Nummen äänestysalue
Nummen äänestysalue sijaitsee Yliopistoalueen, eli edellä mainitun Vesilinnan äänestysalueen, välittömässä läheisyydessä, ei kovinkaan kaukana keskustasta. Alueen rakennuskanta koostuu Kuuvuoren alueen vanhemmista puutaloista, Hakapellonkadun-Elinantien varhaisesta pienlähiöstä, Aurajoen varrella olevasta ylioppilaskylästä sekä Kirkkotien alueelle tehdyistä uudiskohteista. Alueen palvelut ovat kohtuullisen suppeat. Alueella sijaitsee kylpylähotellin lisäksi muutama K-kauppa ja kebab-pizzeria. Alueen väestön voisi olettaa koostuvan opiskelijoista, taiteilijoista ja tieteilijöistä.
Eduskuntavaalien 2023 perusteella gentrifikaatiokehityksen lähtökohdat vaikuttavat täyttyvän. Vihreät saivat Turun suurimman äänisaalinsa (19,4 %) juuri Nummen alueella. Onkin mielenkiintoista seurata kehitystä. Muuttuuko alueen äänestyskäyttäytyminen? Lisääntyvätkö alueen palvelut? Paraneeko alueen yleisilme? Tuleeko alueelle investointeja? Erityisen mielenkiintoisena tarkastelunkohteena ovat Hakapellonkadun-Elinantien varhaisen pienoislähiön kerrostalot, Kuuvuoren kenttä sekä alueen mahdollinen kaavoitus ja edelleen täydennysrakentaminen.
Johtopäätökset
Äänestyskäyttäytyminen kertoo aina jotain alueen väestöstä. Äänestysaktiivisuus tai -passiivisuus sekä puolueiden suosio tai epäsuosio kuvaavat alueen väestöä omilla tavoillansa. Tulkintojen suhteen on kuitenkin oltava tarkkana. Tulkintoja pitäisi tehdä pidemmän aikajänteen seurannan perusteella huomioiden vaalityyppi, vaalien valtakunnallinen ja vaalipiirillinen äänestyskäyttäytyminen, alueen väestö yleisesti sekä muut mahdolliset tulkintaa vääristävät seikat. Yksittäistä äänestyskertaa tarkastelemalla kyetään silti saamaan likimääräisiä tulkintoja, jotka voivat antaa arvokasta ja käyttökelpoista ensikäden tietoa alueista. Erityisesti ääripäät korostuvat. Erittäin matala äänestysaktiivisuus ei kerro hyvää alueesta. Taas nopeasti nouseva vihreiden kannatus voi kieliä alueen asuntosijoittajalle herkullisesta gentrifikaatiokehityksestä.
Airbnb-vuokratussa soluasunnossa Dakarissa, Senegalissa
Ville Karppi
Kirjoittaja on turkulainen asuntosijoittaja ja valtiotieteiden kandidaatti.
Miten trecolaiset tapasivat Villen ja miten he luonnehtivat häntä?
trecolaiset ovat tavanneet Villen varusmiespalveluksessa, olleet rauhanturvaoperaatiossa yhtä aikaa ja tämän jälkeen jatkaneet yhteydenpitoa. Hyvin usein aiheena on sijoittaminen, erityisesti asuntosijoittaminen. trecolaiset ovat vakuuttuneita Villen kyvystä tarjota perustavanlaatuisia näkemyksiä, jossa yhdistyy poikkeuksellisella tavalla sekä analyyttisyys että filosofinen pohdinta.
Vastuuvapauslauseke
Aiheena ollut kaupunki ja asuinalueet ovat esimerkinomaisesti valittuja. Kirjoitus on tehty tutkimus-, ei sijoitustarkoituksessa. Tässä kirjoitettu ei ole sijoitussuositus. Blogiteksti on tehty yhteistyössä Ville Karpin kanssa. Tekstiä ei ole vertaisarvioitu.
Lähteet
Blogitekstin lähteinä on käytetty Yleisradion, tilastokeskuksen ja Turun kaupungin sivuja. Äänestysalueiden kuvakaappaukset ovat YLE:n, äänestys- ja postinumeroalueiden kuvakaappaus taas Turun kaupungin.