Kaupungistuminen 2.0 – muuttaako hybridityö asuntomarkkinoiden dynamiikkaa?

Kaupungistuminen on ollut pitkään megatrendi niin Suomessa kuin maailmalla: kaupungit ovat vetäneet ihmisiä asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen vuoksi. Viime vuosina tilanne on saanut uuden muodon hybridityön ja etätyön laajenemisen myötä, mikä muuttaa asumisen sijaintikriteereitä ja asuntomarkkinoiden dynamiikkaa – myös sijoittajan näkökulmasta.

Suomessa kaupungistumisen ilmeneminen on epätasaista ja voimakkainta vain tietyissä keskittymissä. Kasvukeskukset kuten Helsinki, Tampere ja Oulu vetävät yhä väkeä, kun taas monet muut kunnat ovat taantuneet tai kohtaavat jopa muuttotappiota (Ympäristö.fi). VTT:n ennusteiden mukaan Suomen peräti 600 000 – 700 000 uutta asuntoa tarvitaan vuoteen 2045 mennessä, mikä tarkoittaa 31 000 – 36 000 asuntoa vuosittain (Suomen Kiinteistölehti).

Hybridimallin vaikutus – asumisen ja palvelujen korostuminen

Tutkija Timo Aro kuvaa kuinka Suomessa alueiden kilpailu vetovoimasta kiihtyy, ja asumisen, sijainnin ja liikkumisen yhteys vahvistuu. Avainsanoina nousevat arjen sujuvuus, palvelujen saavutettavuus, viihtyvyys, mukavuus ja liikkuvuus (Suomen Vuokranantajat). Näihin liittyvät tekijät nousevat hybridityön myötä entistä tärkeämmiksi: kotitoimiston mahdollisuus, vapaa-ajan palvelut ja rauhallisuus. Ne muodostavat uudenlaisen asumispreferenssin, jossa kaupungin ydinkeskuksen sijaan fokus on liikenneyhteyksissä ja arjen palveluissa.

Sijoituspaikat ja mahdollisuudet laajenevat – mutta vaativat parempaa analyysiä

Hyvästä tuottopotentiaalista ei kannata luopua kasvukeskuksissa. Erityisesti hyvin sijoittuvat kerrostaloasuntokohteet ovat edelleen kysyttyjä. Mutta keskustan ulkopuolelta, fiksusti valitut kehyskunnat ja lähiöt (joissa on hyvät palvelut ja liikenneyhteydet) voivat tarjota hyvän tuoton, etenkin jos hybridimalli lisää niiden vetovoimaa. Pitkään jatkuneen ydinkeskuksien kaupungistumisen lisäksi on siis hyvä nähdä mahdollisuuksia muualtakin.

Asunnot muuntautuvat – tilansäästö ja toiminnallisuus korostuvat

Hybridityöskentelyn aikakaudella asunnossa korostuvat joustavat pohjaratkaisut, kuten tilojen muunneltavuus ja tilankäytön tehokkuus. Sijoittajalla kannattaa olla valmius tarjota tiloja, jotka sopivat sekä asumiseen että etätyön tarpeisiin. Yksilölliset toiveet korostunevat myös ja näin ollen neliöiden tehokkaan hyödyntämisen lisäksi niiden räätälöitävyys voi tuoda lisäarvoa yhä useammalle asuntosijoittajalle.

Yhteenveto

Hybridimalli muokkaa suomalaista asuntomarkkinaa: työ ei enää samalla tavalla sido ydinkeskustaan, ja sijoittajalle avautuu tilaisuus löytää tuottoisia kohteita uudella tavalla. Tärkeitä ovat paikallisten palveluiden saavutettavuus, liikenneyhteydet, asumisen mukavuus ja monikäyttöisyys. Kasvukeskukset, kehyskunnat ja pienemmät kaupungit muodostavat yhdessä uudenlaisen sijoituskentän – kuluttaja hakee yhä enemmän elämäntyyliä, ei pelkkää sijaintia.

Kaupungistuminen tulee jatkumaan ja etenkin pidemmällä aikavälillä kasvukeskuksille kannattaa antaa painoarvoa, mutta etsi samalla uusia mahdollisuuksia ydinkeskustojen lisäksi myös kehyskunnista. Markkinoiden polarisoituessa edullisissa pienemmissä keskuksissa voi löytyä alihinnoiteltuja kohteita – etenkin jos hybridityön trendi lisääntyy pitkälläkin aikavälillä. Lopuksi todettakoon vielä, että huomiota tulisi kiinnittää etätyön sujuvuuteen esimerkiksi toimivien tilaratkaisuiden ja niiden muunneltavuuden suhteen.

Lähteet:

Suomen Kiinteistölehti (2025). https://www.kiinteistolehti.fi/vaestonkasvu-ja-kaupungistuminen-pitavat-asuntojen-tarpeen-suurena

Suomen Vuokranantajat (2018). https://vuokranantajat.fi/uutiset/pysahtyyko-alueiden-eriytyminen/

Ympäristö.fi (2025). https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen