top of page

Asuntovelallisen taloudellinen liikkumavara – mihin kotitaloudet ovat valmiita?


Kotitalouksien taloudellinen liikkumavara tarkoittaa kotitalouksille jäävää rahamäärää, kun nettotuloista vähennetään lainakorot ja -lyhennykset, vuokra sekä muut asumiskulut ja muut pakolliset elinkustannukset. Toisin sanoen tämä rahamäärä kertoo, minkälainen valmius kotitaloudella on sopeutua yllättäviin tilanteisiin kuten korkojen nousu, energiakriisi tai 8 % inflaatio. Liikkumavaralle on laskettu avuksi yleisesti hyväksytyt kulutukset minimitasot, joka on esimerkiksi Helsingissä yksin asuvalle alle 45-vuotiaalle n. 1540 €[i] (2021).

Tilastokeskuksen (TK) mukaan asuntovelallisilla oli velkaa ka. 227 % käytettävissä olevista rahatuloista v. 2020. Yhden hengen talouksilla luku on 262 %, kahden aikuisen lapsiperheiden 243 % ja kaikkien asuntokuntien vastaavasti 114 %. Velattomia kotitalouksia oli 41 % (2020), joka kertoo, että velat ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti. Edelleen kaikkein velkaantuneimpia[ii] on noin 6 %, mutta he vastaavat 28-prosentin osuudesta kaikista henkilökohtaisista veloista. Tällä joukolla taloudellista liikkumavaraa oli vähintään 570 €/kk ja mediaani 1000 €/kk. Huomattavaa kuitenkin on, että heistä 7-prosentilla taloudellinen liikkumatila on jo nyt käytännössä negatiivinen. Positiivista taas on, että 100-200 % suhteessa tuloihinsa velkaantuneilla, taloudellinen liikkumatila on n. 1250 €/kk .

Kuitenkaan nettotulot eivät ole ainoa puskuri muuttuvien tilanteiden varalle, vaan myös varallisuus korostuu. Esimerkiksi voimakkaasti velkaantuneiden varallisuus on kasvanut huomattavasti finanssikriisin jälkeen, jolloin heillä tulisi olla tällöin myös varallisuuden osalta vahvat puskurit selviytyä mahdollisista lisäkuluista. Kyseisen ryhmän varallisuus ylittää selvästi velat, tyypillisesti 1,5-kertaisesti. Tosin heistä 11-prosentilla nettovarallisuus oli negatiivinen v. 2019 (tässä tulisi tutkia tarkemmin alueellista kehitystä). Positiivista on kuitenkin 100-300 % tulojen verran velkaantuneiden varallisuuden ja velkojen suhde, mediaani n. 2,4-kertaisesti. Toisaalta varallisuus vaikuttaa varsinkin varakkaimmissa luokissa olevan paljolti kiinni asuntovarallisuudessa, n. ¾. Siksi tulisi tehdä tarkempaa tarkastelua myös likvidimmän varallisuuden osalta, jotta varallisuuden vaikutuksesta taloudelliseen liikkumavaraan saataisiin realistinen kuva.

Korkojen osuus taloudellisessa liikkumavarassa

Blogin alussa mainituista riskitekijöistä valitaan korot tarkempaan tarkasteluun, ja vinkataan arvoisaa lukijaa perehtymään energiakriisin osalta Mika Anttosen näkemyksiin. Tässä kohtaa on oleellista suhteuttaa korkojen osuutta käytettävissä oleviin tuloihin ja siitä edelleen taloudelliseen liikkumavaraan. Aktian pääekonomisti Lasse Corin avaa ansiokkaasti numeroiden valossa minkä verran korot todellisuudessa vievät kotitalouksien tuloista. Vaikka velkamäärä on kasvanut suomessa tasaisesti viimeisen 25 vuoden ajan, on korkojen osuus mittaushistorian matalin - käytettävissä olevista tuloista n. 1,4 %. Lainakorkojen päivittyessä uuteen EURIBOR-tasoon, tulee luku olemaan n. 2,6-3 % välillä. Mikäli EURIBOR päätyy reiluun 3,5 %, tulee korkokulujen osuus olemaan +5 %, joka vastaa finanssikriisiä.

Suomessa on suuri määrä ihmisiä, joiden taloudellinen liikkumavara on valitettavasti hyvin olematon. Danske Bankin mukaan alle 40 000 €/vuodessa tienaavista n. 40 % elää ilman taloudellista puskuria. Se kuuluuko suuri osa tästä joukosta yllä mainittuun 41 % kotitalouksista, joilla ei ole velkaa, on kysymysmerkki. Kuitenkin velkaantuneilla näyttää tilastojen mukaan olevan keskimäärin kohtuullisesti liikkumavaraa, ja korot vievät suhteellisen pienen osan käytettävissä olevista tuloista.

Tässä blogissa ei ole otettu huomioon korkosuojausta, mutta todettakoon, että suurella osalla kotitalouksista vaikuttaa olevan suojaus. Jo 2019 Finanssiala tutkimus selvitti, että 1/3 on suojannut lainan korkokatolta ja lainanottoa suunnittelevista 40 % aikoo ottaa korkokaton. Vuoden alussa OP:sta kerrottiin, että n. 50 % uusista lainanhakijoista otti korkosuojan. Tämä blogi ei tarkastele korkosuojan kannattavuutta, mutta todennäköisesti esimerkiksi ennen kesää otettu korkosuoja lisää taloudellista liikkumavaraa ainakin lähivuosille.

Yhteenveto

Vaikuttaa kokonaisuudessaan siltä, että suomalaiset asuntovelalliset kotitaloudet omaavat kohtuullisen hyvän taloudellisen liikkumavaran, eikä korkojen nousu nosta riskimittareita punaiselle. Asuntosijoittamisen kannalta näemme tämän tärkeänä, koska noin kolmasosalla suomalaisista on asuntolaina ja täten toimivat asuntomarkkinoiden vakauttavana osapuolena. Toki inflaatio, energiakriisi ja talouden synkät näkymät luovat huomattavasti haastavamman kokonaiskuvan.

Eemeli Karlsson


[ii] Tilastokeskuksen mukaan: henkilökohtaisia velkoja vähintään 4x käytettävissä oleviin vuosittaisiin tuloihin.

Halutessaan aihealueeseen voi tutustua paremmin seuraavien artikkeleiden kautta:


Comentários


bottom of page