Kun suomalainen sai päättää, otti hän pidemmän asuntolainan
Euroopassa on yhteinen sääntelykehikko asuntorahoitukselle, mutta sen lisäksi kansallisilla ratkaisuilla on suuri merkitys. Kotitalouksien asuntolainoissa erot näkyvät erityisesti sääntelyssä, korkorakenteissa ja laina-ajoissa. Suomessa sääntely painottuu lainakattoon ja enimmäislaina-aikaan.
Suomessa uusien asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuaika rajattiin vuonna 2023 lähtökohtaisesti 30 vuoteen. Kesäkuussa 2026 raja nostettiin 40 vuoteen. Nämä muutokset näkyvät selkeästi. Samalla tämä on yksi hyvä esimerkki, että kun kuluttajalle mahdollisestaan suurempi jousto ja oma harkinta, moni on halukas hyödyntämään mahdollisuutta.
Keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt ennätyslukemiin
Lainanhakijat toivottivat muutokset selkeästi tervetulleeksi, sillä uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli heinäkuussa 2026 lähes 25 vuotta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin tilastohistoriassa. Vielä toukokuussa uusien omistusasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 23 vuotta ja 10 kuukautta, mutta heinäkuussa jo 25 vuotta ja 3 kuukautta. Yli 30-vuotisten omistusasuntolainojen osuus kasvoi samassa ajassa 6 prosentista yli 16 prosenttiin. Ja suunta näyttäisi olevan edelleen ylöspäin elokuun tuoreiden tilastojen osalta.
Muutos on nopea, mutta on kuitenkin huomioitava ettei kehitys alkanut kesäkuun lakimuutoksesta. Laina-ajat olivat pidentyneet jo vuoden 2025 alusta lähtien, erityisesti 25–30-vuotisten lainojen yleistymisen seurauksena.
Vertailun vuoksi – alkuvuodesta 2019 keskimääräinen asuntolainan maturiteetti nostettaessa lainaa oli 20 vuotta. Vuoden 2011 alussa se on oli 18 vuotta.
Alla on Suomen pankin kuva, josta näkee hyvin miten yli 30-vuotiset lainat ovat lähteneet kasvuun, kun samalla alle 25-vuotiset houkuttelevat hieman aikaisempaa vähemmän.
Myös yksittäiset pankkiryhmät ovat uutisoineet pidempien laina-aikojen yleistymisestä. Esimerkiksi OP-Uusimaa kirjoitti äskettäin, että ”kun tammi-toukokuussa noin 14 prosenttia asuntolainoista Uudellamaalla haettiin 30 vuoden tai sitä pidemmällä laina-ajalla, kesä-elokuussa jo 35 prosenttia”. Eniten pitkien lainojen kerrotaan kiinnostavan nuorempia lainanhakijoita.
Myös sijoitusasuntolainat ovat pidentyneet
Sama kehitys näkyy sijoitusasuntolainoissa. Myös niiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt vuoden 2026 alusta 1 vuoden ja 4 kuukautta ja ylitti 21 vuotta heinäkuussa 2026. Sijoittajat näyttävät siis hakevan parempaa kassavirtaa hieman pidemmillä lainoilla.
Pidempien laina-aikojen kysyntä yllätti voimakkuudellaan
Suomen kehitys kertoo ennen kaikkea siitä, että pidemmille laina-ajoille on ollut kysyntää. Kun 30 vuoden sääntelyrajaa väljennettiin, yli 30-vuotisten lainojen osuus lähti käytännössä välittömästi kasvuun. Kaikki eivät tietenkään pidempää laina-aikaa tarvitse tai halua, mutta tuoreet luvut osoittavat, että monelle kotitaloudelle ja asuntosijoittajalle mahdollisuus suurempaan joustoon on ollut tervetullut.
Täytyy sanoa, etten itse uskonut, että pidemmät lainat yleistyvät näinkin nopeasti. Vaikka keskimääräinen takaisinmaksuaika onkin ollut kasvussa, tällaista nopeaa pidentymistä ei ole aikaisemmin nähty. Kun laumakäyttäytyjät huomaavat, että muutkin ottavat pitkiä lainoja ja se ei olekaan pelkkä ”velkavankeus”, niin voidaan olettaa, että pitkät lainat jatkavat yleistymistään. Jos tällaiset laina-ajat muuttuvat pankkien tarjonnassa laajemminkin ja muiden lainanottajien valinnoissa tavanomaisemmiksi, myös kynnys niiden valitsemiseen todennäköisesti madaltuu.
Blogissa hyödynnetty:
