top of page
Etsi

Korkotukivaltuus yli puolittuu, mutta pääkaupunkiseudulla tuettua rakennetaan yhä entiseen tahtiin

Writer: Nikodemus Nousiainen
Nikodemus Nousiainen
14 tuntia sitten
4 min käytetty lukemiseen

12.10.2026 · Nikodemus Nousiainen · jatkoa Väinön blogille 22.9.2026

Väinö kirjoitti syyskuussa, että uusi tuettu vuokra-asunto ei ole halpa ja että se kilpailee samoista vuokralaisista kuin vapaarahoitteinen. Sen jälkeen hallitus on antanut eduskunnalle ensi vuoden talousarvion, ja kysymys kääntyy toisin päin. Mitä tapahtuu, kun tätä kilpailevaa tarjontaa alkaa tulla vähemmän?

Luvut ovat selvät. Hallituksen talousarvioesityksessä valtion tukemaan asuntotuotantoon esitetään vuodelle 2027 korkotukivaltuutta 500 miljoonaa euroa. Tänä vuonna valtuus on 1 135 miljoonaa. KOVAn arvion mukaan 500 miljoonalla voidaan aloittaa noin 2 000 asuntoa, kun nykyinen valtuus riittäisi noin 4 800 asuntoon. Rakennusteollisuus RT ennustaa tuettujen kerrostaloasuntojen aloitusten puolittuvan tämän vuoden noin 6 000:sta ensi vuonna 3 000:een.

Pudotus on jyrkkä. Vuokramarkkinalla se näkyy kuitenkin todennäköisesti vasta viiveellä, ja alueittain hyvin eri tavalla.

Pudotus on jo alkanut, mutta ei pääkaupunkiseudulla

Varken tuoreimman tilaston mukaan tuettuja asuntoja on aloitettu viimeisen 12 kuukauden aikana 6 299. Se on 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Olennaista on, mihin pudotus osuu. Pääkaupunkiseudulla aloitettiin 3 094 tuettua asuntoa, jopa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin (3 001). Tampereen seudulla aloitukset putosivat 1 600:sta 579:ään, lähes kahdella kolmasosalla, ja Turun seudulla 1 446:sta 858:aan. Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla tuettu rakentaminen on käytännössä pysähtynyt.


Hankemuodoissa ero on vielä selvempi. Muun muassa opiskelija-asuntojen aloitukset putosivat 2 448:sta 517:ään ja erityisryhmien asuntojen 1 894:stä 515:een. Tavallisten, pitkän korkotuen vuokra-asuntojen aloitukset pysyivät ennallaan, noin 2 900:ssa. Lisäksi lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja aloitettiin 1 422, kun vuotta aiemmin niitä ei aloitettu lainkaan.


Juuri nämä kilpailevat suoraan vapaarahoitteisen vuokra-asunnon kanssa.

Pääkaupunkiseudulla sijoittaja kohtaa siis vielä pitkään saman tilanteen, jota Väinö kuvasi. Uusia tuettuja taloja valmistuu, ja niiden vuokra asettuu lähelle markkinavuokraa.


Yksi pieni vastavoima löytyy. Varken mukaan tuetun tuotannon rakennuskustannus laski pääkaupunkiseudulla vuodessa 7,4 prosenttia 3 342 euroon neliöltä. Omakustannusvuokra seuraa kustannuksia, joten uusimpien kohteiden vuokrat voivat asettua hieman edeltäjiään alemmas.


Valmistuminen laahaa aloitusten perässä


Kerrostalo valmistuu tyypillisesti puolentoista tai kahden vuoden päästä aloituksesta. Tämän vuoden aloitukset tulevat vuokramarkkinalle pääosin vuosina 2027–2028, ja ensi vuoden aloitukset sitä myöhemmin. Lisäksi Varkella on vireillä varaus- tai osapäätöksen saaneita hankkeita noin 4 500 asunnon verran, joten aloituksia on tulossa vielä tämänkin jälkeen. Leikkauksen vaikutus näkyy siis todennäköisesti vasta vuoden 2028 tienoilla, aikataulusta riippuen jopa myöhemmin.


Vapaarahoitteinen puoli paikkaa vajetta vain osin. RT:n mukaan vapaarahoitteisia kerrostaloasuntoja aloitettiin viime vuonna 3 437, ja tänä vuonna aloituksia arvioidaan kertyvän noin 3 000. Ensi vuodelle RT ennustaa jo 5 500 aloitusta, mutta kerrostaloaloitukset yhteensä vähenevät silti viime vuoden 11 340:stä noin 8 500:aan. Kaikkiaan asuntoja aloitetaan RT:n arvion mukaan tänä vuonna noin 15 000 ja ensi vuonna 16 000. Ensi vuodesta tulee viides perättäinen vuosi alle 20 000 aloituksen, kun pitkän aikavälin tarpeeksi arvioidaan 31 000–36 000 asuntoa.


RT toteaa myös suoraan, että vuokra-asuntojen tarjonta supistuu selvästi. Uutta vuokra-asuntotarjontaa valmistuu vuosina 2028–2029 todennäköisesti vähemmän kuin pitkään aikaan.


Mielestäni leikkaus nopeuttaa vuokramarkkinan tasapainottumista


KOVA on vaatinut valtuuden pitämistä 1 135 miljoonassa ja perustelee sitä rakennusalan työllisyydellä ja verotuloilla. Työllisyysperuste on todellinen. Vuokramarkkinan kannalta näen asian kuitenkin toisin.


Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on ollut poikkeuksellisen runsasta. Varken kesällä julkaiseman katsauksen mukaan tuetun kannan käyttöasteet ovat heikentyneet myös suurissa kaupungeissa, ja tyhjiä asuntoja oli yli 11 000, kun vuotta aiemmin alle 10 000. RT:n mukaan asumistukien leikkaukset ja opiskelijoiden asumistuen muutos ovat vähentäneet asuntokuntien määrää ja sitä kautta asuntojen kysyntää, ainakin väliaikaisesti. VATT Datahuoneen mukaan opiskelijoiden osalta vaikutus on tosin jäänyt pieneksi. Kun ylitarjontaan vastataan rakentamalla lisää tuettuja asuntoja, korjausliike vain pitenee. Eemeli on kirjoittanut, että markkinan toipuminen ei tule korkojen laskusta vaan vuokratarjonnan vähenemisestä ja vuokrien noususta. Tuetun tuotannon leikkaus on osa tätä korjausliikettä, halusi sitä tai ei.


Varauksia on kaksi. Eduskuntavaalit ovat keväällä 2027, ja seuraava hallitus voi nostaa valtuutta. Silloinkin uusien aloitusten vaikutus näkyisi vuokramarkkinalla vasta muutaman vuoden viiveellä. Toiseksi RT arvioi, että asuntorakentamisen käänne alkaa todennäköisesti pääkaupunkiseudulta. Siellä vapaarahoitteinen rakentaminen voi siis elpyä ensimmäisenä samaan aikaan, kun tuettua rakennetaan yhä entiseen tahtiin.


Mitä tämä tarkoittaa salkulle


Pääkaupunkiseudulla kannattaa käydä läpi lähialueen tuetut kohteet, jotka valmistuvat 2027–2028. Montako asuntoa, mitä kokoa ja millä vuokralla? Ne ovat lähivuosien todellisia kilpailijoita, ja kaupungin rakennuslupatiedot kertovat niistä enemmän kuin valtakunnallinen vuokraindeksi.


Tampereen ja Turun seuduilla tilanne on toinen. Tuettujen aloitusten määrä on jo nyt pudonnut 40–64 prosenttia, joten kilpailu uusista tuetuista taloista hellittää siellä todennäköisesti aiemmin kuin pääkaupunkiseudulla.


Opiskelijakaupungeissa kannattaa seurata opiskelija-asuntojen pudotusta. Aloituksia on enää noin viidennes vuodentakaisesta. Asumistukiuudistus ei sen sijaan ole romahduttanut opiskelijoiden yksinasumista. VATT Datahuoneen selvityksen mukaan yksin asuvien osuus on laskenut vuodesta 2024 noin neljä prosenttiyksikköä ja kimppa-asuminen yleistynyt saman verran, mutta lähes puolet opintorahan saajista asuu yhä yksin. Pääkaupunkiseudulla muutos vastaa VATTin laskelman mukaan noin 2 500 yksiötä, eli noin kahta prosenttia alueen asutuista yksiöistä. Kun uusia opiskelija-asuntoja aloitetaan samaan aikaan murto-osa entisestä, pienten asuntojen kysyntä opiskelijakaupungeissa voi kääntyä nopeammin kuin kokonaisluvuista näkee.


Kuinka kauan niitä vielä tulee?


Väinön kysymys oli, millä vuokratasolla lähialueen uudet tuetut talot tulevat markkinalle. Tämän budjetin jälkeen rinnalle tulee toinen kysymys: kuinka kauan niitä vielä tulee. Pääkaupunkiseudulla vastaus on todennäköisesti vielä muutama vuosi, muilla suurilla seuduilla vähemmän.


Sen jälkeen vuokranantajan neuvotteluasema paranee. Se kannattaa hinnoitella mukaan jo nyt, kun ostetaan.


Lähteet:

 
 
the real estate company.

Asiakaspalvelu

+358 50 360 3686 ma-pe 12:00-15:00

Eteläesplanadi 2, 00130 Helsinki

  • alt.text.label.Instagram
  • LinkedIn
  • Facebook

©2026 by treco.  Tietosuojaseloste

bottom of page