Suomen kaupunkien väestönkehityksessä uusi vaihe – Turku ja Helsinki vahvistuneet, Vantaan kasvu hidastunut
Suomen kaupunkien väestönkehitys on muuttunut merkittävästi viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana. Vaikka suurten kaupunkien kasvu on jatkunut, kasvuvauhdissa on tapahtunut selviä muutoksia. Erityisesti viime vuosina Turun ja Helsingin kasvu on vahvistunut, kun taas aiemmin nopeasti kasvaneen Vantaan kehitys on hidastunut.
Tässä blogissa tarkastellaan Suomen 18 suuren ja keskisuuren kaupungin väkiluvun kehitystä tammikuusta 2014 syyskuuhun 2026. Tarkastelu keskittyy erityisesti suurimpiin kaupunkeihin, mutta mukana on myös keskisuuria kaupunkeja.
Väestönkehitystä vertaillaan eri ajanjaksoilla: ensin 2010-luvun loppupuolta (2014–2019) ja 2020-lukua (2020–9/2026), minkä jälkeen tarkastellaan vuosien 2020–2023 ja 2024–2026 välisiä eroja sekä viimeaikaista kasvuvauhtia. Vuosikymmenten vertailussa on huomioitava, että 2020-luvun tarkastelujakso on yhdeksän kuukautta pidempi ja sisältää myös vuoden 2026 ennakkotiedot.
Espoo pitkän aikavälin kasvuykkönen
Tammikuusta 2014 syyskuuhun 2026 Espoon väkiluku on kasvanut yli 68 000 asukkaalla eli 26,2 %. Suhteellinen kasvu on tarkastelluista kaupungeista selvästi voimakkainta.
Vantaa tulee toisena 21,8 % kasvulla ja Tampere kolmantena 20,7 % kasvulla. Turun väkiluku on kasvanut 16,9 % ja Helsingin 14,6 %.
Absoluuttisessa kasvussa Helsinki on kuitenkin selvä ykkönen. Kaupungin väkiluku on noussut lähes 89 400 asukkaalla ja ylittänyt 700 000 asukkaan rajan.
Samaan aikaan kaupunkien väliset erot ovat kasvaneet. Kouvolan väkiluku on vähentynyt 11,2 % ja Mikkelin 6,3 %. Porissa väkiluku on pienentynyt 2,6 %. Lappeenrannassa väkiluku on pysynyt käytännössä ennallaan, kun taas muissa tarkastelluissa kaupungeissa väestö on kasvanut.
Pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, että väestönkasvu on keskittynyt erityisesti suuriin kaupunkeihin, mutta niidenkin välillä on huomattavia eroja.
2020-luku on muuttanut kasvukaupunkien keskinäistä järjestystä
2010-luvun loppupuolella erityisesti Espoo ja Vantaa kasvoivat nopeasti. Vantaan väkiluku kasvoi tammikuusta 2014 joulukuuhun 2019 yli 25 000 asukkaalla eli 12,2 %, ja Espoon 11 %.
2020-luvulla Vantaan kasvu on jatkunut, mutta selvästi aiempaa hitaampana (8,5 %), kun sen sijaan Espoo on kiihdyttänyt kasvuvauhtiaan (13,6 %).
PK-seudun ulkopuolella sen sijaan Tampereen ja Turun kasvuvauhti on vahvistunut. Tampereen väkiluku kasvoi vuosina 2014–2019 noin 17 600 asukkaalla. Tammikuusta 2020 syyskuuhun 2026 kasvua on kertynyt jo lähes 27 800 asukasta.
Turussa muutos on ollut vielä selvempi. Vuosina 2014–2019 kaupungin väkiluku kasvoi noin 10 800 asukkaalla, kun 2020-luvulla kasvua on kertynyt jo noin 20 000 asukasta.
Myös Kuopiossa ja Vaasassa väestönkasvu on ollut 2020-luvulla aiempaa nopeampaa. Vaasan kasvu on ollut erityisen huomionarvoista suhteessa kaupungin 2010-luvun maltilliseen kehitykseen – itse asiassa kasvuvauhdin muutoksessa Vaasa nousee kolmannelle sijalle. Toisaalta Kuopiokin päihittää esimerkiksi Espoon.
Vuoden 2024 jälkeen kasvun painopiste on muuttunut
Kun verrataan pelkästään tuoreimpia vuosia: 2020–2023 vuoden 2024 alusta syyskuuhun 2026 ulottuvaan jaksoon, kaupunkien kehityksessä näkyy kiinnostavia eroja.
Helsingin väkiluku kasvoi vuosina 2020–2023 noin 20 200 asukkaalla. Vuoden 2024 alusta syyskuuhun 2026 kasvua on kertynyt jo lähes 27 800 asukasta, vaikka jälkimmäinen tarkastelujakso on huomattavasti lyhyempi.
Turussa vastaavat luvut ovat noin 8 900 ja 10 700 asukasta. Kaupungin kasvuvauhti on siis selvästi kiihtynyt. Espoon ja Tampereen kasvu on pysynyt vahvana, mutta niiden kasvuvauhti ei ole enää samalla tavalla vahvistunut.
Vantaalla muutos on selvempi. Kaupungin kasvu on hidastunut aiemmasta, ja vuosina 2024–2026 väkiluku on kasvanut huomattavasti maltillisemmin kuin vuosina 2020–2023.
Kehitys osoittaa, että väestönkasvu ei jakaudu suurtenkaan kaupunkien kesken samalla tavalla vuodesta toiseen.
Turku noussut kasvuvauhdin kärkeen – suurten kaupunkien kasvu hidastuu
Vuosien 2023–2026 kuukausittaiset väestönmuutokset paljastavat kiinnostavan muutoksen suurten kaupunkien kasvuvauhdissa. Kun tarkastellaan kuukausittaisten prosenttimuutosten keskiarvoja, väestönkasvu on hidastunut lähes kaikissa suurissa kaupungeissa vuoden 2023 tasosta.
Vuonna 2023 Espoo oli selvä kasvuykkönen keskimäärin 0,236 % kuukausikasvulla. Tampereella vastaava luku oli 0,200 %, Turussa 0,166 % ja Vantaalla 0,157 %. Helsingissä kuukausittainen kasvu oli keskimäärin 0,131 %.
Vuonna 2024 Espoon kasvuvauhti hidastui 0,184 % ja Tampereen 0,172 %. Turku sen sijaan säilytti kasvuvauhtinsa ja nousi lähes Tampereen tasolle 0,171 % kuukausikasvulla.
Vuonna 2025 Turku nousi suurten kaupunkien kasvuvauhdin kärkeen 0,152 % kuukausikasvulla. Espoossa vastaava luku oli 0,135 %, Helsingissä 0,132 % ja Tampereella 0,101 %. Vantaan kasvu hidastui jo 0,063 %.
Kehitys onkin erityisen kiinnostavaa pääkaupunkiseudulla. Vielä vuonna 2023 Espoon väestönkasvu oli lähes kaksinkertaista Helsinkiin verrattuna, mutta viimeisen 12 kuukauden aikana Helsinki on ohittanut Espoon suhteellisessa kasvuvauhdissa. Vantaalla hidastuminen on ollut vielä huomattavasti voimakkaampaa.
Väkiluluvun kuukausimuutosten keskiarvo annetulla ajanjaksolla.
Väestönkehityksessä on löydettävissä kolme erilaista kehityskulkua
Ensimmäiseen kuuluvat pitkään vahvasti kasvaneet kaupungit, kuten Espoo, Helsinki ja Tampere. Niiden väestönkasvu on jatkunut läpi tarkastelujakson, vaikka kasvuvauhdissa on ollut vaihtelua.
Toiseen ryhmään kuuluvat kaupungit, joiden kasvu on muuttanut suuntaansa tai nopeuttaan. Turku ja Vaasa ovat viime vuosina vahvistuneet, kun taas Vantaan ja Oulun kasvuvauhti on hidastunut.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat kaupungit, joiden väestökehitys on ollut pitkään heikkoa tai kääntynyt viime vuosina negatiiviseksi. Tähän kuuluvat esimerkiksi Kouvola ja Mikkeli.
Mitä seuraavaksi?
Viime vuosien kehitys osoittaa, ettei kaupunkien kasvujärjestystä voi pitää pysyvänä. Espoo on koko tarkastelujakson suhteellinen kasvuykkönen ja Helsinki määrällisesti suurin kasvaja, mutta tuoreimmissa luvuissa Turku on noussut suhteellisen kasvuvauhdin kärkeen. Samalla monissa kaupungeissa väestönkasvu on hidastunut tai väkiluku kääntynyt laskuun.
Kiinnostavaa on myös se, että esimerkiksi Kuopion ja Vaasan kasvuvauhdin vahvistuminen 2020-luvulla on saattanut jäädä monelta huomaamatta. Toisaalta viimeisen 12 kuukauden aikana kasvu on kuitenkin hidastunut myös näissä kaupungeissa. Tämä muistuttaa siitä, etteivät viime vuosien kehityssuunnat välttämättä jatku samanlaisina tulevaisuudessa.
Keskeinen havainto tästä numeropainotteisesta tarkastelusta onkin, että väestönkehitystä kannattaa seurata vuosittain eikä nojata liikaa aiempiin kasvulukuihin tai pitkän aikavälin ennusteisiin. Ennusteet antavat tärkeää suuntaa, mutta todellinen kehitys voi muuttua yllättävän nopeasti. Olennaista ei siis ole vain se, mitkä kaupungit kasvavat, vaan myös se, miten niiden kasvuvauhti muuttuu.
Lähde:
