Valtion tukemien vuokra-asuntojen markkina numeroina – poimintoja VARKEn tuoreesta katsauksesta
- Eemeli Karlsson
- 6 tuntia sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Valtion tukemien vuokra-asuntojen markkina numeroina – poimintoja VARKEn
tuoreesta katsauksesta
Ympäristöministeriön alainen Valtion tukema asuntorakentamisen keskus julkaisi
kesäkuussa vuosittaisen raporttinsa valtion tukemien vuokra-asuntojen
markkinatilanteesta. Valtion tukemia asuntoja on Suomessa yhteensä noin 403 000, ja ne
jakautuvat käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: 1) tavalliset vuokra-asunnot 239 600 (60
%), 2) erityisryhmien vuokra-asunnot 105 900 (26 %), 3) asumisoikeusasunnot 57 600 (14 %).
Raportti on tärkeä, sillä se lisää valtion tukeman vuokra-asuntokannan läpinäkyvyyttä ja
tarjoaa hyvän kokonaiskuvan markkinan kehityksestä. Tarkastelu kohdistuu kuitenkin vain
tavallisiin vuokra-asuntoihin, joista 36 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja 57
prosenttia yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
Yksi raportin keskeisimmistä havainnoista löytyy jo tiivistelmästä:
"Vuoden 2026 alussa markkinaehtoisten vuokra-asuntojen tarjonta oli edelleen
poikkeuksellisen korkealla tasolla, mikä vuokraerojen kaventumisen kanssa heikensi
valtion tukemien vuokra-asuntojen kysyntää."
Tässä blogissa ei niinkään tehdä laajamittaista analysointia, vaan enemminkin näytetään
mitä kaikkea raportista löytyy.
Hakemusten määrä oli laskussa
Valtion tukemien vuokra-asuntojen hakemusten määrä oli keväällä 15.4.2026 kaiken
kaikkiaan 92 400, eli koko maassa 22 % pienempi (määrällisesti siis yli 12 000) kuin vuotta
aiemmin, eli varsin merkittävästi. Peräti 41 % hakemuksista kohdistuu pk-seudulla. Alla
näkyy miten voimassa olevat hakemukset ovat kehittyneet valtion tukemiin asuntoihin
vuosien 2023, 2024, 2025 ja 2026 aikana.
Kuten taulukosta näkyy, ei todellakaan ole itsestäänselvyys, että hakijamäärät kasvaisivat
vuosi vuodelta. Itse asiassa viimeisen vuoden aikana hakijamäärät kasvoivat selkeästi vain
Kuopiossa (18 %) ja Tampereella maltillisesti (3 %). Vuoden aikana haettavista asunnoista
(59 000) oli yksiöitä 20 %, kaksioita 47 % ja kolmioita tai isompia 33 %, eli kaksioita oli
tarjolla selvästi eniten.
Uudistuotannosta on puhuttu aikaisemmin enemmän, jota tyydytään tässä kohtaan vain
listaamaan valmistuneet suurimmissa kaupungeissa.
Tyhjien asuntojen määrä on kasvanut
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen kyselyssä tyhjiksi lasketaan asunnot, jotka
ovat olleet vähintään 2 kuukautta ilman vuokralaisia. Tyhjien asuntojen osuus nousi koko
maassa 4,1 %:sta 4,6 %:iin. Kunnista 85:ssä oli yli 10 % valtion tukemista asunnoista
tyhjillään, kun vuotta aiemmin kuntia oli 69. Alla näkyy tyhjien vuokra-asuntojen kehitys.
Käyttöasteet ovat heikentyneet
Kuntien vuoden 2025 käyttöasteiden mediaani oli 90,0 ja keskiarvo 88,0. Vuotta aiemmin
mediaani oli ollut 90,9 % ja keskiarvo 89,2 % Alla näkyy kuntien jakauma käyttöasteen (%)
mukaan vuosina 2022–2025. Erinomaisen ja hyvän käyttöasteen omaavien kuntien määrä
on vähentynyt trendinomaisesti.
¨¨´¨
Alla näkyy käyttöasteet tarkemmin kaupungeittain. VAR-indeksillä mitataan kaupungin
markkinatilannetta viidellä eri muuttujalla: 1) Väestön vuosimuutos (1. neljännes 2026), 2)
Valtion tukemien asuntojen käyttöaste 2025, 3) Valtion tukemien asuntojen vaihtuvuus
2025, 4) 2 kuukautta tyhjänä olleiden asuntojen osuus 5.4.2026, ja 5) Vuokrien ero
vapaarahoitteisiin vuokriin (1. neljännes 2026).
Vuokraerot ovat kaventuneet
Valtion tukemien asuntojen vuokrat kallistuivat vuoden 2026 alussa koko maassa
keskimäärin 2,3 %, kun vuotta aiemmin vuokrat olivat nousseet 4,0 %. Kaksioiden
keskivuokrat (€/m2) suurissa kaupungeissa rahoitusmuodon mukaan ja vuokrien erot 2025
ja 2026.
Jos katsotaan asiaa ylätasolla, sijaitsee viime vuosien muutoksista huolimatta vielä 70 %
valtion tukemista vuokra-asunnoista kunnissa, joissa niiden keskivuokrat ovat halvempia.
Yhteenveto
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen raportti piirtää varsin selkeän kuvan
tämän päivän vuokramarkkinasta. Valtion tukemien vuokra-asuntojen hakijamäärät ovat
laskeneet, tyhjien asuntojen määrä on kasvanut ennätyslukemiin, käyttöasteet ovat
heikentyneet ja samalla vuokraero vapaarahoitteisiin asuntoihin on kaventunut.
Kehityksen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen
poikkeuksellisen runsas tarjonta, joka on muuttanut koko vuokramarkkinan dynamiikkaa.
Raportti muistuttaa kuitenkin myös siitä, ettei markkinatilannetta voi selittää pelkästään
vapaarahoitteisten asuntojen tarjonnalla. Kaupunkien väliset erot ovat edelleen suuria, ja
kuntakohtaisia tietoja tarkastelemalla löytyy useita esimerkkejä kaupungeista, joissa
valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttöaste on heikko, vaikka markkinaehtoisten
vuokra-asuntojen markkina on samaan aikaan varsin kireä. Tämä viittaa jälleen kerran
siihen, että paikallisilla tekijöillä – kuten vuokrataloyhtiöiden toiminnalla ja -johtamisella
sekä asuntokannan ominaisuuksilla – voi olla merkittävä vaikutus markkinatilanteeseen.
Lisäksi – raportin lopusta löytyy hyvin kattava kuntaliite, joka sisältää peräti 17
kuntakohtaista muuttujaa. Niiden avulla voi tarkastella esimerkiksi käyttöasteita, tyhjien
asuntojen määrää, vuokratasoja ja vuokraeroja markkinavuokriin myös pienissä kunnissa.
Lähde: Asuntomarkkinakatsaus 1/2026 : Valtion tukemat vuokra-asunnot 2026: